Vertikaali Töölönkylän Viinikellarilla Helsingissä 25.10.2018

11 viiniritaria ja 2 kandidaattia kokoontui Töölönkylän Viinikellarille harvinaislaatuiseen tastingiin, jossa maisteltavina oli Bordeaux:n ytimestä Saint-Émilion kylän tuottajan Chateau Tour Grand Faurie, Grand Cru vertikaali vuosilta 2007-2012. Vertikaalin maistaminen oli osalle luokkaansa ensimmäinen, joten jännitystä ja odotusta oli ritaristossa aistittavissa. Tasting aloitettiin lyhyellä katsauksella Saint-Émilionista, joka on mm. UNESCON maailmanperintölistalla ja on yksi Bordaux:n tärkeimmistä alueista ja tunnettu laadukkaista viineistään. Alueen viineistä suurin osa ovat sekoitus Merlota ja Cabernet Francia, niin kuin nyt tastingissäkin ollut viini.

Maisteltu viini on tuottajatilan ykkösviini mutta tästäkin huolimatta vaihtelu maussa ja laadussa oli parhaan ja huonoimman vuosikerran välillä merkittävä. Etukäteen asiantuntija-arvioissa vuosikerta 2010 oli mainittu huippuvuodeksi. Ilman tätä ennakkotietoa, tastingin päätehtävänä olikin selvittää, kuinka hyvin yksiin oma arviointimme tämän kanssa kävi. Tasting aloitettiin maistamalla ensin kolme nuorinta vuosikertaa. Näissä tuli jo ensimmäinen merkittävä ero kun 2011 vuosikerta erottui selvästi kahta muuta heikompana kaikilla osa-alueilla. Jälkimmäisessä sarjassa etukäteen vanhimpaan vuosikertaan ladatut odotukset olivat kuitenkin karvas pettymys, kun tämä 2007 vuosikerta sai täystyrmäyksen lähes kaikilta osallistujilta. Selityskin toki löytyi, sillä tunnetusti kesä 2007 oli Euroopassa surkea ja sateinen, eikä viineiltäkään tämän vuoksi voi liikoja odottaa. Seuraavien vuosien laatu olikin jo aivan toista maata ja 2009 vuosikerta osoittautui erinomaisen tasapainoiseksi ja jo nyt valmiiksi paketiksi. Lopullisessa äänestyksessä tämä veikin ykköstilan melko selvästi ennen selväksi kakkoseksi tullutta 2010 vuosikertaa, jonka säilytyspotentiaali kuitenkin arvioitiin 2009 vuosikertaa paremmaksi. Kolmannesta sijasta olikin sitten tiukka vääntö 2008 ja 2012 välillä tasaäänin, mutta enemmän kakkossijoituksia saanut 2008 vei tämän lopulta kärkikolmikkoon.

Kaikkiaan tasting oli varsin mielenkiintoinen ja inspiroiva ja monelle myös ensimmäinen omakohtainen kokemus siitä, miten saman tuottajan, saman tuotteen erot voivat olla huimia vuosikerrasta riippuen. Jälleen kerran siis osoitus kuinka suuri merkitys kasvuolosuhteilla ja säätilalla lopputuloksen kannalta on ja kuinka herkkä prosessi tämän jalon juoman tuottaminen on. Erinomaisten esivalmisteluiden jälkeen allekirjoittaneen oli helppo toimia illan sijaisisäntänä, joten loppuun vielä iso kiitos illan järjestelystä vastanneelle Pirkka Peltoniemelle, joka ei itse valitettavasti päässyt paikalle viinejään maistamaan.

Ilkka Jaakkola, KOV kandidaatti

Mainokset

Saksan monipuoliset valkoviinit, Helsingissä 8.5.2018

Kokoonnuimme tiistaina perinteiseen aikaan Ruttopuiston viinikellarille maistelemaan, teeman mukaisesti, saksalaisia valkoviinejä. Viinit olivat valittu pääsääntöisesti Rhein:in varrella olevilta viinialueilta (Mosel, Rheingau, Nahe, Rheinhessen, Pfalz ja Württemberg) sekä valmistettu yhdestä rypäleestä. Maistelu toteutettiin puolisokkona ja se oli jaettu kolmeen osaan. Taisting toteutettiin antamalla vihjeitä lasiin kaadetuista viineistä.

Ensimmäisen osan vihjeet olivat: ”Kaksi seuraavista viineistä tulee samalta alueelta”, ”Kaikki kolme ovat tehty samasta rypäleestä” ja ”Yksi viineistä on vanhempi”.

Ensimmäiset kolme viiniä olivat:

  1. Schloss Johannisberger Gelblack Riesling Trocken 2014
  2. Schloss Vollrads Riesling Alte Reben 2015
  3. Dreissigacker Westhofener Kirchspiel Riesling Trocken 2011

Viineistä numerot 1. sekä 2. olivat Rheingausta ja numero 3. oli Rheinhessenistä. Kaikki kolme viiniä olivat Riesling-rypäleestä.

Toisen osan vihjeet olivat: ”Kaksi seuraavista viineistä tulee samalta alueelta”, ”Kaikki kolme ovat tehty samasta rypäleestä” ja ”Kaksi viineistä on samaa vuosikertaa ja yksi vuoden nuorempi”.

Maistellut viinit olivat:

  1. Loosen Erdener Treppchen Riesling Dry ”Old Vines” GG 2014
  2. Grans-Fassian Dhroner Hofberg Riesling GG 2014
  3. Tesch Mond Riesling Trocken 2015

Viineistä kaksi ensimmäistä ovat Moselin alueelta ja kolmas Nahesta. Jälleen kaikki kolme viiniä olivat Riesling-rypäleestä.

Kolmannen osan vihjeet olivat: ”Toinen viineistä ei ole Riesling”, ”Molemmat viinit tulevat eri alueilta ja kumpaakaan aluetta ei ole vielä tänä iltana esiintynyt” ja ”Toinen viineistä on vuoden vanhempi”.

Ja taistingin kaksi viimeistä viiniä olivat:

  1. Dautel Weissburgunder Gipskeuper 2014
  2. Von Winning Grainhübel Riesling Grosses Gewächs 2015

Ensimmäinen viineistä oli Württembergistä ja toinen Pfalzista. Ensimmäinen viini oli illan ainoa muu kuin Rieslingin-rypäleestä tehty viini. Kyseessä oli Weissburgunder eli tuttavallisemmin ”Pinot Blanc”.

Illan paras viini valittiin perinteiseen tapaan äänestämällä. Voittajaksi valikoitui selkeästi ensimmäisen sokkoerän viini numero 3. Voittaja viini erottautui edukseen muutaman vuoden vanhempana sekä tammikypsytyksensä ansiosta.

Illan tarkoitus oli järjestää maistelu hieman normaalista poiketen ja kokeilla pelkästään samantasoisia valkoviinejä puolisokkona. Uskomme, että illan aikana monelle valkeni Riesling-rypäleen monipuolisuus ja kuinka paljon eri tilojen sekä – alueiden väliltä voi maistaa eroja.

Tuoreet (Vintage 2017) viiniritarit Aake Ilomäki ja Ilpo Harjumäki kiittävät mahdollisuudesta järjestää taisting.

KOV Golf II Championship Kullo Golf Club, Porvoo

Kauniina kevätpäivänä 10.5. pelattiin järjestyksessä toinen Viiniritarien golfmestaruuskisa kauniilla ja hyväkuntoisella Kullon kartanon metsäisellä kentällä, joka sijaitsee Suomenlahden rannalla. Pelimuotona oli tällä kertaa pistebogey täysin tasoituksin.

Viime vuonna, jolloin pelasimme ensimmäisen kisan, sovittiin, että sen kisan voittaja järjestää seuraavan turnauksen. Tällä kertaa osanottajia oli vain Helsingistä.

Erittäin tasainen kilpailu ratkesi vasta viimeisellä reiällä tasatuloksessa alemman handicapin mukaan. Viime vuoden voittaja puolusti näin voittoaan menestyksellisesti samalla tuloksella pelanneen Niilo Oksan kanssa.

Golfkisan yhteydessä oli myös erikoiskilpailuja, joista varsinkin pisimmän driven voitto tuli ylivoimaisella suorituksella Marja Koskelle.

Lähimmäksi lippua kisassa Heikki Koski oli tehdä Hole in One:n, sillä pallo törmäsi lippuun, mutta vieri parin metrin päähän lipusta.

Tulokset
Jukka Tapiovaara  28
Niilo Oksa 28
Heikki Koski 27
Marja Koski
Raili Oksa
Nina Metsälä

Pisin drive Marja Koski
Lähimmäs lippua Heikki Koski
Paras nainen Marja Koski
Paras aviopari Marja ja Heikki Koski
Paras scratch Jukka Tapiovaara 93

 

Tartufata – Montaribaldi, Piemonte tasting 16.4.2018

Auringon  lämmittäessä kevään asfaltteja, Viiniritarit kokoontuivat Tehtaankatu 21 LaTartufata nimiseen kivijalkamyymälään. Paikalla olivat kaikki Helsingin Linnanneidot, seitsemän viiniritaria ja oppia hakemassa olleet kandit ja avecit. Illan agendana oli maistattaa alueen keskikokoisen tilan viinejä. Alueenahan oli Piemonte ja kylänä Barbaresco. Kylä sijaitsee Torinon ja Genovan puolessa välissä. Tilan nimi on Montaribaldi (www.montaribaldi.it)

Tullessamme sisään emme voineet olla huomaamatta mitä liikkeen omistajat olivat keränneet keskelle pöytää, valtava määrä erilaisia antipastoja toinen toistaan herkullisempia.

Kun puheet oli pidetty, saimme lasiimme ensimmäisenä kuohuviinin Brut Millesimato Taliano Giuseppe 2016 joka oli tehty  Martinotti-Charmat methodilla, mitä se taas tarkoittaa, isäntämme valisti paikallaolijoita asialla. Niin Gianluga kuin Marita sekä Gianlugan tytär joutuivat varsinaiseen tarjoilukouluun, osa halusi ostaa heti juustoja, osa kysyi armottomia kysymyksiä viineistä, niiden säilyvyydestä ja rypäleistä.

Kuohuviini jälkeen oli illan isäntä valinnut valkoviiniksi ei niin tanniinisen Chardonnay nimeltään Langhe DOC Chardonnay Stissa d´Le Favole 2016. 

Antipastoja täydennettiin ja suurin osa maistajista löysi viinin ja ruuan makuparit.

Sitten vaihdettiin lasit ja siirryttiin punaviineihin, ensimmäisenä hieman kevyempi Langhe DOC Nicûlin 2014, merlotin ja nebbiolon sekoitus, tämä viini sopi pöydällä olevien antipastojen ja purkitetun tomaatin kanssa hyvin. Seuraavaksi isäntä kaatoi laseihin reilun annoksen Barbaresco DOCG  Sori Montaribaldi 2014 (100 % Nebbiolo) , jonka aikana saimme maistaa pastaa tryffelin kera, suurin osa maistajista haukkoi henkeä kun pääsi maistamaan Alba Tryffeliä. Illan kruunasi etukäteen pöydälle toimitettu juusto, jota suositeltiin maistamaan  Barbaresco DOCG Ricû 2013  kanssa.

Suurin osa maisteluun osallistujista oli lähes ähkyn partaalla ja päätimme illan loistavista pavuista jauhetuista kahvista joko expressona tai cappuccinona.

Koska suoritimme maistelun kaupassa, totta kai suurin osa osti erilaisia herkkuja kotiin oliiviöljystä kahviin ja tuorepastasta tryffelipurkkiin. Käsitykseni mukaan 75 % osallistujista poistui paikalta paperipussi kädessä heiluen ja hieman enemmän oli niitä jotka jättivät viinitilauksen sisään. Poikkeuksellisesti emme valinneet illan viiniä käsiäänestyksellä vaan illan parhaimmaksi viiniksi osoittautui Maritan ilmoittamien tilausmäärien  mukaan  Langhe DOC Chardonnay Stissa D´ Le Favole ja hopealle nousi Langhe DOC Niculin 2014. Yhteensä tilasimme 7 eri viiniä, eli osa sokkona.

Lopuksi kiitimme Maritaa ja Gionlucaa loistavista järjestelyistä ja ilmeisesti tällaisellakin maistelulla voi olla tilaa Viiniritareiden sydämessä.

 

Heikki Koski

Master of Castle

 

Giro d’Italia -tasting 14.3.2018 – KOV tasting pyöräilijöiden reitillä Italian ympäri

Giro d’Italia ilta jatkoi edellistä Tour de France –henkistä maisteluiltaa. Italian kierroksen viinit kukin osallistuja toi tullessaan. Saimme kasaan hyvän kattauksen viinejä eri puolilta Italiaa, osa jopa tämän vuoden kisa reitin läheltä. Mukana olleita viinejä oli hankittu Alkosta, laivalta, nettikaupasta tai ihan vaan Italiasta. 12 viinin joukossa oli 2 valkoviiniä, 2 Apuliasta, 3 Toskanasta, 1 Piemontesta, 1 Trentinosta ja loput Veneton alueelta

Maisteltavat viinit olivat seuraavat:                                                  Ykkössijoja

Antonutti Fiuliano, DOC Friuli Grave, 2016 – valkoviini                         0

Dal Cero Vigneto Runcata 2015 – valkoviini                                              0

Dionysos Riserva 2011, Masseria Surani, Primitivo di Manduria, Puglia     1

Brunello di Montalcino ”il Grappolo” 2007                                              1

Ruffino Modus 2013, Toskana IGT                                                            6

Piccini Memoro 2014                                                                                    0

Trilogia Trentino Rosso Riserva 2010, Bruno Grigolli                          1

Valpolicella Classico 2014, Fratelli Vogadori                                          0

Gran Apassa 2012, Puglia                                                                            1

Amarone Della Valpolicella, Antiche Terre Venete 2011                      1

Tajapiera Amarone Della Valpolicella 2013                                            1

Broccardo Barolo 2012                                                                                0

Valkoisten keskinäinen mittely päättyi ehkä hiuksen hienosti Dal Ceron hyväksi. Friuli oli kuitenkin ehkä yksinkertaisempi ja suoraviivainen.

Punaisissa lämpimät Primitivot, kevyemmät Venetot ja muut saivat hajanaisia ykkössijoja mutta illan selkeä ykkössuosikki oli Matin mukanaan tuoma Modus. Viini kannattaa siis poimia mukaan jos tulee vastaan maailmalla. Koska viinit olivat taas hyvin erilaisia, laitoimme myös toisen suosikkiviinin ylös. 4 kakkossijaa meni Pirkan Trilogialle, 3 Modukselle ja 2 kakkossijaa Aaken Dal Cerolle. Viinien hintaluokka pysyi hyvin suunnitellussa reilussa parissa kympissä. Varsinkin pohjoisten viinien kanssa maistui hyvin Itävaltalainen alppijuusto. Toisena vaihtoehtona oli ihan perus Grana Padano, joka toimi kaikkien kanssa. Illan keskusteluissa muistettiin Piimitivon ja Zinfandelin yhteys. Google Maps antoi orientaatiota Giron tämän vuoden reittiin ja viinitilojen sijaintiin reitin varrella.

Maisteluteemoja mietittiin myös, kun siihen oli taas oiva mahdollisuus. Rypäle tasting nousi esiin. Teemana siis sama rypäle eri puolilla maailmaa viljeltynä. Toinen teema voisi olla tutustua tiettyyn maahan ja nimenomaan vähän vieraampaan kuin tällä kertaa.

Kiitos osallistujille mielenkiintoisista viineistä, hyvistä arvioinneista ja aktiivisuudesta. Seuraavaksi Tampereelle makunystyröitä kalibroimaan huhtikuussa.

Per Vitem! Ad Vitam!

Pirkka Peltoniemi

Etelä-afrikkalainen ruoka ja viini – KWV tasting 22.2.2018

Tampereella pidetty helmikuun tasting oli Sami Jokisen pitopalvelukeittiössä – aivan niin
keittiössä.
Alunperin oli tarkoitus kattaa asiakaspaikoille, mutta rakennuksen muiden käyttäjien muuttopuuhat tekivät asiakastilan vähän liian kylmäksi. Mikäpä muukaan tila olisi toiminut paremmin kuin keittiö kun ideana oli etelä-afrikkalaisen ruoan ja viinin makujen yhdistäminen.IMG_4882

 

Tastingin asiantuntijana oli Joonas Haapaniemi Arvid Nordqvistiltä kertomassa etelä-afrikkalaisista viineistä. Maisteltavana ja arvioitavana tuotteina oli yhden viinitalon viinit eli 100 vuotta täyttävän KWV-viinitalon tuotanto. Samalla Joonas kertoi viinitalon synnystä ja yleensä kyseisen maan viinihistoriasta.
Maisteltavana oli 2 valkoviiniä, 3 punaviiniä ja 1 jälkiruokaviini.
Tuotteet olivat:
Classic Collection Chardonnay 2016
Classic Collection Moscato 2016
Classic Collection Pinotage
Classic Collection Petit Verdot
57 on Main
Classic Collection Cape Tawny

Maistelimme, arvioimme ja perehdyimme viineihin ensin ilman ruokaa ja sitten ruoan kanssa.

Samin kanssa päätimme, että pienten naposteltavien sijaan, laitetaan oikein ateria ja olkoot se ateria etelä-afrikkalainen. Mikä onkaan sen parempi tutustua maan viiniin, kun sen seurana on
saman alueen ruokaa kaverina. Tämän tapaisia tastingejä, jossa on
alueen ruokakulttuuri otettu huomioon aterian muodossa eivät ole tavanomaisimpia.

Menuun kipinän saimme Houstonin matkaltamme Trish Baldwin-Hagnerilta, joka antoi pääruoan reseptin. Hän oli valmistanut aikoinaan samantapaisen menun pääruokien osalta KOV Houstonin vastaavanlaiseen tastingiin.IMG_4885

Menu oli:

Bobotie (eteltä-afrikkalainen lihamureke)
Keltaista riisiä
Vihersalaatti
Paistettua banaania
Mango chutney

Jälkiruokana Malva-vanukas vaniljakastikkeen kera

Viinit toimivat myös ruokien kanssa hyvin. Mureke sisälsi mm. rusinoita ja korintteja, aprikoosihilloa jne., ja riisi oli maustettu kurkumalla ja kanelitangolla. Sitten kun laitetaan lisukkeena pääruokaan paistettua banaania
niin yhdistelmä ei ole meidän jokapäiväinen kotiruoka.

Onneksi tämä kokoonpano, joka saapui paikalle, oli ennakkoluulotonta ja nautimme viinien kanssa hyvin toimivan aterian jälkiruokineen. Ruoka oli erittäin maistuvaa ja ryhditti viinejä. Osallistujien mielestä ilman ruokaa viinit jäivät liiankin raaoiksi, mutta heräsivät eloon Bobotien makumaailman avustamana. Erityisesti hieman makea, maltillisilla jäännössokereilla varustettu KWV:n Moscato toimi loistavasti makean Bobotien hedelmäisen maun kanssa.

IMG_4890Maistuvan ja makean jälkiruoan kanssa KWV:n Tawny oli erittäin toimiva yhdistelmä. Tawny tarjosi riittävästi makeutta, mutta myös happoja, jotka sitoivat makukokonaisuuden yhteen vaniljan ja kermaisen voin kanssa.

Selostuksen illasta laati
Patricia ja Sami

Viiniritarien Tour de France 8.2.2018 Helsingissä

Joukko viiniritareita kokoontui helmikuun alussa Classic Wine Cellarsin tiloihin Eteläesplanadille tehdäkseen viinillisen nojatuolimatkan Ranskan ympäri. Innoittajana toimi luonnollisesti se ”oikea” Tour de France, maailman kuuluisin maantiepyöräilyn etappiajo, joka ajettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1903! Lähtöpaikka vaihtelee vuosittain, mutta maali on aina Pariisin keskustassa Riemukaarella kolmen viikon ja noin 3500 kilometrin urakoinnin jälkeen. Vuoden 2018 kilpailu starttaa 7.7. Ranskan länsirannikon tuntumassa sijaitsevalta Noirmoutierin saarelta, maaliin saavutaan 29.7. kunhan on ensin ajettu muutama kierros Champs-Élyséetä Concorde -aukion ja Riemukaaren väliä. Reitti kiertää ensin Bretagnessa, Normandiassa ja Picardiessa aina Belgian rajalle, sieltä Alpeille ja pitkän siirtymän kautta Pyreneille. Lopuksi lennetään Pariisiin loppunäytöstä varten. Vaikka joukossamme ei ollutkaan pyöräilyn asiantuntijoita, kävimme aiheen ympärillä mukavan keskustelun ja mm. nimet Jacques Anquetil, Eddy Merckx ja Bernard Hinault olivat tuttuja kaikille.

Päätimme lähteä liikkeelle Tour de Francen alkuvuosien herrasmiesasenteella ja nauttia matkan varrella eteen tulevista viineistä ja juustoista. Viinit oli pyritty valitsemaan siten, että ne edustivat tyypillisiä viinejä Ranskan eri viinintuotantoalueilta, kaksi valkoviiniä, rosé ja neljä punaviiniä:

  1. Serge Daguenau&Fils Pouilly Fumé AC 2016, Loire, 100% Sauvignon Blanc
  2. Domaine Laroche Chablis Premier Cru Les Vaudevey 2014, Bourgogne, 100% Chardonnay
  3. Gassier Les Malautiers Rosé 2012, Bandol, Provence, Mourvèdre, Cinsault, Grenache
  4. Domaine Rolet Arbois Poulsard Vieilles Vignes 2015, Jura, 100% Poulsard
  5. Georges Lignier&Fils Gevrey-Chambertin 2008, Côte d´Or, Bourgogne, 100% Pinot Noir
  6. Chateau Bahans (Le Clarence) Haut-Brion 1987, Pessac-Léognan, Graves, 55% Cabernet Sauvignon, 25% Merlot, 20% Cabernet Franc
  7. Domaine de Nalys Chateauneuf-du-Pape 2010, Rhône, (Grenache, Syrah, Mourvèdre, Cinsault, Muscardin, Clairette, Picpoul, Roussanne…)

Viinit oli hankittu eri lähteistä hintahaarukassa 20-40 euroa paitsi Haut-Brion, jonka Pirkka oli ystävällisesti taikonut kellaristaan ja joka ei tietenkään mahtunut tähän haarukkaan. Juustoina nautimme Petit Chèvre Doux (Loire), Morbier (Jura) ja Chaumes (Bordeaux/Perigord), jotka kaikki sopiv

at hienosti viiniemme kumppaniksi, erityisesti tuhkaraitainen Morbier ihastutti.

Viinit olivat hyvin eri tyyppisiä ja tasoisiakin, mutta siitä huolimatta päätimme lopuksi valita suosikkiviinimme, kukin omien kriteeriensä mukaan. Maistoimme viinit kolmessa erässä, ensin valkut/rosé, sitten Jura/Bourgogne ja lopuksi Bordeaux/Rhône.

Ensimmäisen setin selvä ykkönen oli Pouilly Fumé, joka oli tyypillisen mineraalinen, hedelmäinen ja matalahappoinen. Ehkä hieman kevyt raskaammille kaloille, mutta hyvä aperitiivi ja erinomainen mm. alkavalle parsakaudelle. Chablis oli lievä pettymys, vaikka olikin Premier Cru, haileahko ja lyhyt sekä väriltään että maultaan. Provence on tunnettu ennemminkin kuuluisista ja varakkaista viininjuojistaan kuin viineistään, joten Bandolin rosé oli uusi tuttavuus lähes kaikille. Viini oli hyvinkin tyypillinen alueen vaalea rosé ja empimisen jälkeen sai itse asiassa aika hyvän vastaanoton.  Ainakin se toi mieleen kesän, mereneläväsalaatin ja Rivieran kuuluisat rantanäkymät.

Toisen kattauksen muodostivat kevyehköt punaviinit Jurasta ja Bourgognesta. Jura on viinialueena nouseva tähti lähellä Sveitsin rajaa. Tilat ja tuotanto ovat pieniä, käytetyt rypäleet paikallisia ja tuotanto luomua ja alkuviinejä, toiminta ehkä lähempänä puutarhanhoitoa kuin teollista viinintuotantoa. Ryhmämme selvästi vierasti tätä uutta suuntausta, joidenkin mielestä viini muistutti maultaan roséta enemmän kuin Bandol. Lisää kokemuksia Jurasta siis tarvitaan…Gevrey-Chambertinin kylä sijaitsee Côte d´Orin pohjoispäässä ja on Beaunen alueen ohella toinen kahdesta tunnetuimmasta Grand Cru -alueesta Bourgognessa. Viinin väri oli tumma ollakseen Pinot Noir, maussa kypsiä mustia marjoja ja jo sopivasti ikääntynyt. Tyypillinen laatuburgundi, joka sai illan äänestyksessä kaksi ykkössijaa.

Viimeinen pari oli illan odotetuin eikä syyttä. Chateau Haut-Brion sijaitsee Bordeauxin kaupungin etelälaidalla ja on yksi viidestä Premier Grand Cru viinitilasta. Omistaja on

amerikkalainen Dillonin suku, Clarence Dillon oli pankkiiri ja hänen poikansa Douglas diplomaatti ja presidentti Kennedyn hal

linnon valtiovarainministeri. Viini oli hienostunut ja tasapainoinen Bordeaux, mutta lähellä elinkaarensa loppua, mikä rauhoitti huonoa omaatuntoamme Pirkan suuntaan. Illan äänestyksessä kolme ansaittua ykkössijaa ja viisi kakkossijaa. Toinen viini oli Nalysin Chateauneuf-du-Pape, joka oli tyypillistäkin tyypillisempi ”pappi”, riittävästi ikääntynyt, tuoksultaan runsaan yrttinen ja väriltään syvän tumma. Maussa kohtasi paahteinen nahkaisuus, luumu ja pehmeät tanniinit. Tasapainoinen kokonaisuus, joka voitti illan äänestyksen kuudella ykkössijalla ja neljällä kakkossijalla.

Äänestystulos oli hienon matkan hieno loppu, sillä kahden Tour de Francen reitit risteävät juuri Chateauneuf-du-Papin alueella, me viiniritarit siellä jo kävimme, maanteiden ritarit vasta heinäkuun lopulla.

Ilta oli kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut. Poikkeava teema istui erinomaisesti viini- ja juustomatkailuun ja laajensi illan jutustelua uuteen aihepiiriin. Ja Ranskan karttaan piirretty reittimme oli tervetullut kertaus Ranskan maantietoon. Teema sai sen verran innostuneen vastaanoton, että päätimme jatkaa samoilla linjoilla, joten perästä kuuluu. Kiitokset osallistujille ja erityisesti Pirkalle!

 

Ilkka Eskola

Master Vice Commander