Arvosteltavat punaviinit Chateau Feytit Clinet 2011 Pomerol, Branon 2010 Pessac-Leognan, Saint Pierre 2009 St.-Julien ja Pavie Macquin 2010 St.-Emilion, oli avattu ”hengittämään” jo 8 tuntia ennen tilaisuuden alkua.

Illan loistava Champagne ja neljän Bordeaux alueen huippu punaviinit ”tastingin” isännöivät Ritariveljemme asianmukaisine kaulavitjoineen. Heidän pöytiinsä jaetut kutsuvieraat ja laatuviinien ystävät saapuivat yhtä estynyttä lukuun ottamatta, täysimääräisinä paikalle.

Jokaiseen pöytään oli jaettu myös muita kansainvälisiä arvosteluita ja arvioita iltamme neljästä punaviinistä. Sekä poikkeavia, että Parkeria myötäileviä lausuntoja.

Naposteltavaksi illan järjestäjät olivat tuoneet runsaasti erinomaista parman kinkkua, Pecorino juustoa, Mozzarella/tomaatti tikkuja, Aurajuustoa ja pipareita ym. pientä sopivaa maukasta maisteltavaa.

Heikki esitteli kellarinsa hienon H. Goutorbe Cuvee Millesime Special Grand Cru 2005 samppanjan ja minä puolestani omasta kellaristani tilaisuuteen valitsemaani otsikon neljän alueen laadukasta Bordeaux punaviiniä. Avatessani kaikki 8 pulloa olivat odotukseni mukaisesti loistavassa kunnossa. Kuitenkin niistä jokainen, oli vasta oman kehitystaipaleensa alussa ja pari, jopa +20 vuoden päässä parhaasta huipustaan.

Ilkka esitteli arvostelutaulukon ja kertoi vieraille illan tarkoituksen: Piti vain löytää näistä viineistä kunkin omasta mielestään se kaikkein paras. Piittaamatta Robert Parkerin pisteistä ja arvioista. Vaikeus oli ehkä verrata illan Champagnea ja Bordeaux punaviinejä keskenään, mutta senkin sai toki tehdä, tai sitten jättää ne arvostelussa erilleen.

Isännöimästäni pöytäseurueesta Heikin H. Goutorbe Cuvee Millisime Champagne sai monelta välittömästi maksimipisteet! ”Enhän minä sille mitään voi, kun oli niin hiton hyvää jo heti ensimmäisestä lasista” puolusteli kantaansa vieraileva daami vierestäni.

Ilahtunut Heikki kiersikin kohta ”pootoori” pullo kädessään ympäri pöytiä tiedustellen ”Kuka antoikaan täydet pisteet tälle mun Champagnelle?”

Ensimmäinen ”tasting” kierros neljää Bordeaux viiniä oli kaadettu jo ennalta viinin maun edistämiseksi. Toinen kierros kaadettiin viinin ilmauslaitteen läpi vielä uusien hienompien makuerojen löytämiseksi ja monen mielestä mm. illan nuorimman viinin Feytit Clinet 2011 maku, parani tätä kautta aiemmasta vielä huomattavasti.

 

 

Illan parhaaksi punaviiniksi valittiin tiukan äänestyksen tuloksena St.-Julienin Chateau Saint Pierre 2009, joka hyvin niukasti voitti St.-Emilionin Chateau Pavie Macquin 2010. Tällä tuloksella saatoimme todeta Robert Parkerin ehkä hieman (sen plussan verran) erehtyneen näiden kahden hienon punaviinin keskinäisestä paremmuudesta.

No, kuten tiedämme, nuo laatuviinithän, kehittyvät eri tavoin hyvässä säilytyksessä!

H. Goutorbe Cuvee Millesime Special Club Grand Cru 2005 Champagne, sai illan jälki- arvioissa vielä erityistä ja hyvin ansaittua kiitosta iltamme lukuisilta maistelijoilta.

Todella hieno tilaisuus, johon Ritariveljistä ja vierailevista laadukkaan Bordeaux viinin ystävistä, vain 28 mahtui mukaan. Valitettavasti muutamat halukkaat jäivät rannalle.

Tämän kolumnin kirjoitti illan onnistuneesta ja hyvähenkisestä tilaisuudesta kiittäen: Ritari Seppo Hannikainen, jonka kellarista illan Bordeaux punaviinit oli huolella valittu.

Kiitos kaikille mukana olleille!

The Finland Chapter gathered again on a traditional summery picnic to Näsipuisto, a beautiful park built in the early 1900s. This is the 18^th year of Finland Chapter and this time we had a very special picnic – we also had dear guests from USA, Grand Commander Buddy Hagner and his lovely wife Trish. We were really happy to have them to join us and celebrate our party.

There were also special surprises when Buddy took the sword and elevate Arttu Kalli to the cadre.  The second surprise  was a very special moment when Buddy spoke and thank the Finnish Chapter founder, Master Commander Emeritus Timo Jokinen for his worthy work for the benefit of the wine and elevate him as a Supreme Knight.

We had over 30 guests at our picnic and everyone had brought delicious bites and tasty wines which were arranged on a long colourful buffet table. There was a huge set of different kinds of delicacies. It was great opportunity to taste everything with such a great and relaxed company. And enjoy warm summer day (of course) at this beautiful Näsipuisto park.

The evening was very successful. This was the eleventh time we gathered for this picnic tradition and absolutely most glorious we’ve ever had.

 

Olli Heikkilä

The first ever golf championship of KOV Finland Chapter 2017 was played in the spring time on the oldest golf course of the country, The Helsinki Golf Club. We had players participating from both Tampere, the birth place of KOV Finland, and naturally from Helsinki.

 

 

 

 

 

 

Happy players gathered for photographing, with the Champion in the middle.

The 2017 championship competition was very exciting and close, as the two first players ended up to the same result. The winner was finally declared based on the lowest HCP.

The results
1, Jukka Tapiovaara 33 pB
2, Heikki Koski 33 pB
3, Marja Koski 30 pB
4, Martti Kenkkilä
5, Paavo Lambropoulos
6, Pentti Salin
7, Niina Metsälä

Best Couples winners were Marja ja Heikki Koski
Best Ladies winner Marja Koski
Nearest to the Pin Marja Koski
Longest Drive Marja Koski

The champion was very happy and admitted, that he has played quite well in spite of an early season (he has been practicing in South Africa). He also promised to organize 2018 competition on the course of Kulloo Golf Club, a course built on the properties of an old manor house close to the city of Porvoo, or at Sarfvik Golf Club, close to Helsinki.

 

 

 

 

 

 

 

 

Mr. Heikki Koski presenting the ever circulating price to the champion.

All the participants of this fine happening wished to continue this competition during the coming years, and perhaps not least for the reason,that the 2017 organizer presented to the winner a bottle champagne, named according to the Hotel Ritz, which is only available at this famous hotel.

Additionally Pentti Salin ”sacrificed” his champagne bottle by presenting it to Ms. Niina Metsälä, who was participating her first ever golf compatition.

 

 

 

 

 

 

 

 

The rules for the future are now clear to everybody:
The winner is to organize next year’s championship competition, which will be played with 2/3 HCP and as a stableford. The championship plate will be ever circulating.

Heikki Koski

Kuin kevätkauden päätöksenä, 19 henkilöä kokoontui Ruttopuiston Viinikellarille maistelemaan italialaisia erikoisherkkuja. Illan kantavana ideana, oli maistaa vielä hyvin saatavilla ja kehityskaarensa alkupäässä olevia huippuviinejä. Illan perusteella niitä voi sitten hankkia omaan hyllyyn kypsymään.

Ilta aloitettiin rauhallisella saapumisella, sillä paikkana kellari ei kovinkaan monelle ollut tuttu. Alku meni oikein rattoisasti nautiskellen loistavasta seurasta sekä varsin kelvollisesta proseccosta ja makupareiksi valituista pecorinoista.

Seuraavaksi olikin sitten aika siirtyä itse asiaan, eli ensimmäiseen viiniin. Tämä viini oli osalle jo aiemmin tutuksi tullut Bibi Graetz – Testamatta, vuodelta 2013. Testamatta on varsin perinteinen 100% Sangiovesea sisältävä Toscanalainen IGT-viini ja tästä syystä se sopikin hienosti alkuun. Viini todella maistui siltä, että sen kehityskaari on vasta alussa, verrattuna niihin vuosikertoihin mitä osallistujat olivat aiemmin maistaneet. Jätämme viinin siis hyllyyn kehittymään ja maistamme uudestaan muutaman vuoden kuluttua.

Illan toisena viininä toimi jo legendan maineen saanut Avignonesin 50&50, vuodelta 2012, jossa yhdistyvät kahden huipputilan perinteikkäät valmistusmenetelmät. Viinissä on käytetty kahta rypälettä, suhteessa 50/50, joista Sangiovese tulee Capannellen tilalta Gaiolesta ja Merlot Avignonesin tilalta Valianosta. Jälleen tuli huomattua, miten Merlot ja Sangiovese yhdessä tuottavat reseptin, jolla ei voi erehtyä.

Kolmantena viininä maistoimme Campo alla Sugheran nimikkoviiniä, vuodelta 2009. Tämä Bolgherin alueelta tuleva viini on siinä mielessä erikoinen, että siinä käytetään Bolgherille tunnusomaisia, Ranskalaista alkuperää olevia rypäleitä. Tässä tapauksessa nuo rypäleet ovat 70% Petit Verdot ja 30% Cabernet Franc. Toinen valmiiksi kaadetuista pulloista huomattiin valitettavasti korkkivikaiseksi, mutta onneksi toisesta pullosta saatiin lopuillekin maistiaiset.

Neljäntenä vuorossa oli Elio Grasson Barolo Ginestra Casa Maté, vuodelta 2012. Tätä 100% Nebbioloa sisältävää Monforte d’ Alban alueelta tulevaa viiniä voidaan pitää hintaansa nähden loistavana Barolona. Tuottaja on valinnut pitää toimintansa pienenä ja tuotantomäärät alhaisina, jotta he voivat kehittää olemassa olevia viinejään vuosi vuodelta paremmiksi.

Viides viini ja samalla illan viiniä valittaessa ehdoton ykkönen, oli Casanova di Nerin Tenuta Nuovo, vuodelta 2012. Tämä Nerin perheen tuote on niittänyt mainetta ja kunniaa jo pitkään, saaden esimerkiksi Wine Spectatorin vuoden viini -arvioinnissa kahdelta eri tuomarilta pisteet 100/100. Kuten arvata saattaa, tämä viini oli upea kokemus ja hintaansa nähden moni ilmaisikin kiinnostuksensa tämän hankintaan omaan kellariinsa.

Viimeisenä maistoimme Romano dal Fornon Valpolicella Superiorea, tuota Amaronen pikkuveljeä. Tämä Veneton alueelta ja tarkemmin Capovillan kylästä tuleva viini on ollut tuotannossa jo useiden sukupolvien ajan. Tämä Valpolicellojen kruunaamaton kuningas tuli illan viinejä äänestettäessä kirkkaasti toiselle sijalle, eikä syyttä, sillä viini vetää ehdottomasti vertoja jopa kalliimman hintaluokan Amaroneille.

Palautetta kuunnellessani päättelin, että normaalissa maistelutilaisuudessa ensimmäisetkin viinit olisi nostettu huippupisteille ja rima asetettiin heti todella korkealle. Oli etuoikeus istua näin upeassa seurassa, nauttien upeista viineistä sekä lämpimästä tunnelmasta. Tästä on hyvä lähteä kesän piknikille ja kohti syyskautta!

 

Matti Malkamäki

Kovan kiinnostuksen innoittamana viiniritarit sovittivat Esplanadin kellarissa viinejä uudelleen lauluihin, musiikkivideoihin ja naisiin kahden vuoden tauon jälkeen. Mukana oli yhteensä 14 maistelijaa. Tällä kertaa viinien valintaperusteina oli kaksi kuohuvaa, kaksi vaaleaa ja kaksi punaista viiniä siten, että viinit oli valittu ympäri maailmaa ja valmistettu eri rypäleistä. Maistelun aikana esitettiin kuusi suomalaisten naisartistien musiikkivideota ja maistelijoiden tehtävänä oli yhdistää viinit niiden värin, tuoksun ja maun mukaan artistien esittämiin lauluihin, arvioiden lauluja niiden äänimaailman, lyriikan ja videon kertoman tarinan kautta.

Kuva 1: Viininmaistelua Helsingin Etelä-Esplanadin viinikellarissa. Oranssipukuinen maistelija on saanut WAU -elämyksen!

Koska musiikkivideoiden kesto oli 20 minuuttia ja jokaisella maistelijalla kolme lasia käytettävissä maistelun kulku meni siten, että ensin maisteltiin viinit 1, 4, ja 6 ja katsottiin kaikki videot, ja tämän jälkeen viinit 2, 3, ja 5 ja videot katsottiin uudelleen. Järjestys sisälsi etukäteen ajateltua logiikkaa. Tämän jälkeen jokainen maistelija sai hakea jäljelle jääneistä viineistä lisää ja tarkentaa omia näkemyksiään. Viinien avecina oli patonkia ja juustoa.

 Laulut

Laura Närhi – Supersankari
Jenni Vartiainen – Turvasana
Jannika B – Skumppalaulu
Paula Vesala – Tequila
Sanni & Ville Galle – Lähtisitkö
Janna – Anna Mä Puhallan

 Viinit

 Viini 1: 557247 Willm Crémant d’Alsace Rosé Brut (14,99€)
Viini 2: 552477 Albet i Noya Organic 21 Brut 2012 (19,89€)
Viini 3: 905687 Kendall Jackson Vintner´s Reserve Chardonnay 2015 (21,98€)
Viini 4: 588837 Plan B Riesling 2016 (14,98€)
Viini 5: 447067 Juno Shiraz Mourvèdre Viognier 2015 (9,99€)
Viini 6: 956547 Indigena 2013 (16,98€)

 Maistelijat maistelivat viinit huolellisesti ja tekivät arvionsa. Maistelun lopputulostaulukko oli seuraavanlainen.

 

	Viini 1	Viini 2	Viini 3	Viini 4	Viini 5	Viini 6
Laura	2	3	2	3	0	4
Jenni	4	0	2	3	0	5
Jannika	7	6	0	1	0	1
Paula	0	0	7	1	5	1
Sanni	1	3	2	4	2	3
Janna	0	2	1	2	7	0
Yhteensä	14	14	14	14	14	14

 

Eli lopputulokset olivat seuraavat (raadin näkemys / maistelun järjestäjän näkemys). Näin maistelun järjestäjänä ja tätä kirjoittaessani voin todeta, että suoriuduin tehtävästä yllättävän hyvin. Laura Närheä lukuun ottamatta kaikki laulut saivat viininsä, Janna löysi jopa oman ex-miesystävän nimeä kantavan viinin.

 

Viini 1: Willm Crémant d’Alsace Rosé Brut – JANNIKA B / JANNIKA B

 

Viini 2: 552477 Albet i Noya Organic 21 Brut 2012 – JANNIKA B / SANNI

 

Viini 3: 905687 Kendall Jackson Vintner´s Reserve Chardonnay 2015 – PAULA VESALA / PAULA VESALA

 

Viini 4: 588837 Plan B Riesling 2016 – SANNI / LAURA NÄRHI

 

Viini 5: 447067 Juno Shiraz Mourvèdre Viognier 2015 – JANNA / JANNA

 

Viini 6: 956547 Indigena 2013 – JENNI VARTIAINEN / JENNI VARTIAINEN

Lopuksi vielä tarina, minkä mukaan maistelu eteni

(Laura Närhi – Supersankari) Laulu kertoo parisuhdekriisistä ja siitä seuraavasta vääjäämättä odottavasta erosta. Suhteen jätetyksi tuleva osapuoli on epätoivoisesti takertunut kumppaniinsa, jonka hän on ahdistanut nurkkaan. Ahdistunut osapuoli on karannut ja lähtenyt etsimään uutta kumppania, tosin jätetyksi jäävä haluaa edelleen tehdä ihan kaiken, että karkaava osapuoli muuttaisi mielensä eikä sittenkään lähtisi.

(Jenni Vartiainen – Turvasana) Laulu on jatkoa Lauran Supersankari -laululle. Karannutta kumppania yritetään houkutella takaisin lupaamalla hyvää S/M seksiä. Jätetty osapuoli elää vieläkin haavekuvitelmissa, ja haluaa jättäjän ihan heti takaisin ja perua eroilmoituksen, kun vaan hän suostuu tekemään mitä käsketään.

(Jannika B) Kuten jokainen meistä tietää, ketään ei voida pakottaa rakastamaan ketään. Ja tämän jätetty osapuoli aikanaan huomaa. Nyt hän heittäytyy virran vietäväksi ja etsii lohtua juomalla elämänsä janoon runsaasti hyvää kuplivaa juomaa ja tanssii yökerhoissa. Omasta kunnosta huolehtiminen on jäänyt kuitenkin nyt retuperälle ja rahatkin ovat loppu. Krapulapäivät sujuvat kotona televisiota katsellen tai vaakamamboa naapurilla harrastettaessa.

(Paula Vesala – Tequila) Toleranssit ovat nousseet ja viini ei enää riitä humaltumiseen. Epätoivoinen jätetty osapuoli miettii uusia keinoja eli mitä jos saisi menettämänsä kumppanin takaisin ihanalla lomamatkalla Kalifornian aurinkoon ja Mexicoon, missä Tequila virtaa.

(Sanni & Ville Galle – Lähtisitkö) Kun tämäkään ei auta, seuraavaksi kokeillaan parisuhteen ihanien alkuaikojen muistelmilla. Tule tänne siis lähtisitkö? Mustatko siis miltä tuntui, kun ihastuimme? Enkö minä saa sinua takaisin tai muistatko, miten ihanaa meillä olikaan? Eikö edes tämä saa sinun päätä kääntymään?

(Janna – Anna Mä Puhallan) Karannut ja ahdistunut kumppani ei vain suostu tulemaan takaisin. Nyt jätetty osapuoli miettii psykologian keinoja ja etsii syitä yksin jäämiselleen kumppanin lapsuuselämästä. Onko siellä jotain, jota hän ei tiedä? Oliko kumppanin lapsuus onnellinen? Olivatko vanhemmat läsnä, kun hän oli pieni? Onko ahdistus kummunnut suhteen jättäneeseen kumppaniin jo hänen lapsuuden kokemuksista? Ehkä tässä vihdoin ja viimein alkaa selvitä, ettei se kumppani ole lähtenyt karkuun vain sinua vaan myös itseään. Miten onkaan vaikeaa kohdata itsensä? Kumpi jätti kenetkin. Tule nyt takaisin, minä autan sinua, vaikka en ole sinun äitisi, ja minä haluan tehdä sinut uudelleen ehjäksi niin että tajuat, miten ihana minä olin sinulle ja että meistä tulee jälleen pari! Ehkä minä vihdoinkin onnistun.

Keskiviikkona 9.11. ryhmä Veljeskuntamme jäseniä kokoontui Tampereen Vinoteekkiin maistelemaan herkullisia viinejä eri puolilta maailmaa. Viinitohtori Timo Jokinen oli koonnut reilut kaksikymmentä eri viiniä ja niitä maisteltiin emerituksen johdatellessa kulloiseenkin teemaan.

Itävallan maailmankuulut Gruner Veltliner viinit eivät tällä kerralla oikein sävähdyttäneet vaikka tuottajat olivat kärkinimiä Landeloisin alueen Loimer ja Bründlmayer. Burgenlandin Zantho Welschriesling oli jotenkin ryhdikkäämpi, joskin Itävallan parasta tällä kertaa oli Zweigelt rypäleistä tuotettu Urban Rosé. Erinomainen löytö jota ystävämme Andre Peremees Tallinnassa kauppaa.

Maistissa oli myös ikisuosikkini SW Quinta Brejinho da Costan valkoviini jossa kolmen rypäleen sekoitus (Arinto, Fernão Pires ja Sauvignon Blanc) on saatu hyvin tasapainoiseksi. Tässä viinissä tulee mukavan kutkuttavasti esiin se että viljelykset ovat aivan meren rannassa. Mojova suolaisuus, suolaheinä, rucola on ne vivahteet jotka itselleni tulee mieleen tämän viinin kanssa.

Saksalaisista maistoimme Moselin alueen nuorten viinintekijöiden Markus Berresin ja Sebastian Oberbilligin maukkaita Riesling-viinejä.

Bulgaria on nousemassa rytinällä laatuviiniä tuottavien maiden joukkoon ja maan viineistä tällä kerralla tutustuimme etelässä lähellä Kreikan rajaa sijaitsevan Villa Melnikin kahteen paikalliseen lajikkeeseen. Maukkaan hedelmäiseen Ruen-rypäleestä tuotettuun sekä jo useimmille tuttuun Mavrud lajikkeesta valmistettuun täyteläiseen viiniin.

Etelä-Afrikkalaisista pääsimme maistamaan muunmuassa Eagles Nestin Sauvignon Blanc sekä Jordan The Real McCoy Riesling viiniä. Erittäin selkeät lajikkeille ominaiset uuden maailman viinit. Ja kun kerran Etelä-Afrikka tuli puheeksi niin maistoimmehan myös Diemersfonteinin paahteista, kahvin ominaisuuksia runsaasti esiintuovaa Pinotage viiniä. Diemersfontein on tämäntyylisten Pinotage-viinien edelläkävijä, sillä juuri heidän kellareissaan viinintekijä Bertus Fourie kehitti hiivan ja puunkäsittelyn niin että samaa tyyliä matkivat nykyään kaikki. Bertus sai melko nopeasti työpaikan KWVn kellareissa jossa hän kehitti Cafe Pinotage tuotteen. Sittemmin hän on siirtynyt viinitekijäksi Val du Charronin tilalle, ja tään tilan omistaja daamihan oli vuonna 2014 Tampereen Viinimessuilla.. Kuulemma tuo kahvimainen Pinotage on suuri hitti Yhdysvalloissa. Itse en ole moisen fanittaja, pidän parempana perinteistä.

Italialaisista maistoimme 9.11. tilaisuudessa Carlo Meronin ainutlaatuista Sengia Valpolicella Classicoa ja Pietro Zanonin Valpolicella Superiore, Ripasso ja Amarone viinejä. Zanonihan on modernimman ajatusmaailman viinintekijä, eli hänen Amarone on huomattavasti kevyempi kuin esimerkiksi Meronin tai Cubin. Näin myös hinta on selkeästi alhaisempi. Tällä kevyemmällä konsentraatiolla oleva Amarone lähestyy selvästi jo Ripassoa ja kun siinä on melkoinen hintaero niin melko varmasti jälkimmäinen on helpompi lähestyä ja ostaa.

Aina yhtä yllättävää on maistaa vanhempia Australian Shiraz lajikkeesta tuotettuja viinejä. Aikaisemmin ei oikein pidetty näitä viinejä ikääntyvinä, mutta nyt maisteltu vuoden 2005 Spinifexin Espirit Shiraz osoitti että kymmenen vuotta on pehmentänyt viiniä mutta säilyisi vielä toisen kymmenen vuotta erinomaisesti.

 

Timo Jokinen