wine tasting

Portviiniä, Helsingin Classic Wine Cellar’s 29.11.2018

/ The Brotherhood of the Knights of the Vine / Jätä kommentti

Tällä kertaa ritareilla oli suut makeana, kun kokoonnuimme Helsingin Classic Wine Cellar’siin testaamaan Portugalin ylpeyttä, Portviiniä. Ritareita ja kandidaatteja kokoontui kaikkiaan 16 henkeä maistelemaan romantiikan tunnusmerkit täyttävää makeaa juomaa, syksyn pimeneviin iltoihin ja takkatulien ääreen. Illan teema oli, portviinien maistamisen lisäksi, kokeilla eri viinejä makean ja suolaisten suupalojen kanssa.

Porttien seuraksi pöytii oli katettu neljää erilaista suklaata ja neljää erilaista juustoa.
1) Vaaleasuklaa -Mocca
2) Vaaleasuklaa -Hasselpähkinä
3) Tumma suklaa 70%
4) Tryffelisuklaa

Suolaiset
1) Stilton sinihomejuusto
2) Peltola Blue
3) Hienoin Keisarinna
4) Extra matured Cheddar

Kosketus portin historiaan
Portviinin historia juontaa kauas 1600 luvulle, jolloin Ranskan ja Britannian välinen kauppasota johti Ranskalaisen viinien saantivaikeuksiin Britanniassa. Sattuneesta syystä britit olivat pakotettuja käymään viinikauppaa muiden maiden kanssa, joista lähin oli Portugali. Laivamatka Portugalista oli kuitenkin sen verran pitkä, että viini oli usein jo pilaantunutta Britannian satamassa. Jotta viini kestäisi pidemmän kuljetusmatkan, britit pyysivät portugalilaisia nostamaan viinin alkoholipitoisuutta. Näin terästetystä viinistä syntyi ”Portviini”. Britanniassa suureen suosioon nousseen portviinin kulutus kasvoi nopeasti. Pian britit omistivat Portugalissa useita portviinitiloja ja koska kyseessä oli tavallaan Brittiläisten keksimä tuote, piti sen valmistuksesta tehdä tietysti erittäin säänneltyä ja byrokraattista. Pääsääntöisesti Portviiniä voitiin valmistaa vain Portugalissa, Douron alueella. Rypäleenä sai käyttää mitä tahansa alueen punaviinilajiketta, joita alueella on yli sataa erilaista. Sadonkorjuun jälkeen rypälemehu laitetaan perinteisesti käymää, jolloin siitä alkaa valmistua viiniä. Mutta, käymisvaiheen puolessavälissä, kun rypälesokerista on vielä noin puolet jäljellä, käyminen pysäytetään lisäämällä viiniin 77 prosenttista Brandyä. Kyseinen Brandy tulee olla tietenkin tislattu samoista rypäleistä. Sääntöjen mukaan portviini tulee olla vahvuudeltaan 20 prosenttista. Jäännössokeria portviinissä on yleensä n. 100g/litra.

Tilaisuuden viinit oli valittu siten, että ensimmäistä osuutta hallitsi Ruby -tyyppiset Vintage Portviinit. Toisessa osuudessa oli pelkästään Tawny -tyyppisiä portviinejä. Nämä kaksi portviini tyyppiä eroaa toisistaan siten että Vintaget on pullokypsytettyjä (Bottle Matured) ja Tawnyt tynnyri kypsytettyjä (Cask Matured). Tyypillisesti Vintage säilytetetään käymisen pysäyttämisen jälkeen tynnyreissä vain n. 2-3 vuotta ja pullotetaan suodattamattomana. Vintage kypsyy ja kehittyy pulloissa jopa kymmeniä vuosia. Sen sijaan Tawnyt ikääntyvät koko ikänsä tammitynnyreissä ja ne pullotetaan suoraan nautittaviksi. Tawny ei enää parane pullotuksen jälkeen. Väriltään Vintaget ovat hyvin tumman punaisia ja täyteläisiä, kun taas Tawnyjen väri on tammisäilytyksen ja hapettumisen ansiosta vaaleampi, hieman punaruskea ja muistuttaa väriltään enemmän konjakkia.

Toki ensin maistettiin yksi vaalea portviini, lähinnä tuomaan perspektiiviä siihen, että hyvän portviini ei aina tarvitse olla punaista.

Maisteltavat viinit:
1) Krohn Lágrima Fine White Port
2) Smith Woodhouse Late Bottled Vintage Port 2004
3) Porto Gran Cruz Vintage 1999
4) Graham’s: Vintage Port 2003

Ensimmäinen erä alkoi oikein hedelmäisellä vaalealla portilla – Krohn Lágrima Fine White Port. Sen tuoksu on kehittynyt ja mineraalinen, siitä löytyy kuivattuja hedelmiä ja pähkinää. Maku seuraa hienosti tuoksua ja siinä on aprikoosia, hunajaa ja kuivatun rusinan makuja. Tämä portti kannattaa ehdottomasti tarjota hyvin jäähdytettynä – lähes jääkaappikylmänä n. +5 – 8 asteisena.

Kolmen Vintagen suora tarjosi maistajille tilaisuuden vertailla eri-ikäisiä ja -hintaisia Vintage portteja. Vintage portit ovat aina suodattamattomia, joten viinit oli dekantoitu noin kaksi tuntia ennen maistelua. Näistä viineistä löytyi Vintage porteille tyypillisiä mustien marjojen ja kuivattujen hedelmien tuoksuja ja makuja. Viinejä erotti toisistaan erilaiset tammen vivahteet, sekä mausteiset ja kahvimaiset jälkimaut. Löytyipä niistä kahvia ja tummaa suklaatakin. Viinien jälkimakuja ryyditti pitkät, hennon tanniiniset jälkivaikutelmat ja tumman suklaan vivahteet. Vintage porttien tarjoilulämpötila n.+15-18.

Toinen erä: Tawny kimara
5) Graham’s 10 Years Old Tawny Port
6) Graham’s 30 Year Old Tawny Port
7) Porto Gran Cruz Tawny 40y

Liikkeelle lähdettiin Graham’sin 10 -vuotiaalla Tawnylla, joka jäi pian saman tuottajan 30 vuotiaan Tawnyn jalkoihin. Molemmista viineistä löydettiin rusinan ja kuivattujen hedelmien vivahteita. Molemmat viinit olivat erittäin tyylikkäitä, mutta 30 vuotiaan tasapainoisempi ja pidempi jälkimaku oli kaikkien mieleen. Mustana hevosena pöytään tuotiin vielä 40 -vuotias Porto Gran Cruz Tawny, jonka ansiosta tyylikkyys ja tasapainoisuus saivat vielä pienoisen nosteen. Loppuäänestyksessä 40 -vuotias Tawny pokkasi ansaitusti kirkkaimman mitalin ja hopeaa korjasi Graham’s 30y Tawny. Tawny porttien tarjoilulämpötilaksi suositellaan +16 – 18 astetta, mutta esim. Graham’sin sommelier suosittelee jäähdyttämään Tawny tyyppiset viinit jopa +5 – 10 asteisiksi enne tarjoilua – kannattaa kokeilla!

Ilpo Harjumäki, Knight

Advertisement

Viiniritareiden tasting Töölössä

/ The Brotherhood of the Knights of the Vine / Jätä kommentti

Yksi Gentle Lady, kahdeksan Ritariveljeä ja kunniavieraana Yhdysvaltain suurlähettiläs Charles C. Adams Jr. vaimonsa Veran kanssa kokoontuivat Etu-Töölössä maistelemaan Jukka Tapiovaaran  viinikaapin löytöjä.

Tervetuliaismaljana maistelimme Dom Perignon 2002. Viiniritareiden tasting 081015Kauniisti kellertynyt, pienikuplainen, hieno, hieman hento, mutta  upeaa paahtoleipää maussa. Domppa  sai meiltä todella hurmaavia lausuntoja. Ritarit olivat  yhtä mieltä, että tällä samppanjalla voitaisiin jatkaa vaikka koko ilta. Valitettavasti tätä herkkua oli vain yksi pullo. Huippuasiantuntijat  ovat pisteyttäneet nauttimamme Dompan 98 – 96 pisteellä ja viineistä kaiken tietävän Robert Parkerin mielestä se on toistaiseksi tämän vuosisadan paras Domppa.

Siirryimme ruokasalin pöydän ääreen nauttimaan punaviineistä, jotka olivat eri puolilta maailmaa. Ensimmäinen maistamamme oli Antinorin Tignatello 2012. Tämä nuori Super-Toscana ei ollut vielä läheskään valmis, mutta olen pitkään halunnut tutustua tähän viiniin. Viini oli hankittu Viiniritarien Tallinnan maistelumatkalta juuri tätä iltaa varten. Viini on sekoite: Sangiovese 80%, Cabernet Savignon 15% ja Cabernet Franc 5%. Se on arvostettu 95 pisteen viiniksi, jonka odotetaan kypsyessään vielä kehittyvän. Viinin väri oli tummanpunainen, vielä hiukan sinertävä. Tuoksu oli voimakas, kukkaa, marjoja ja mausteita. Maku oli voimakas, nuori mutta hyvin tasapainoinen, 14 kk tammitynnyrissä on pehmentänyt tanniinit  ja  hapot.

Toisena punaviininä oli Torresin Salmos 2010. Viini on Priorat-  alueelta, Barcelonan eteläpuolelta. Alue on Espanjassa kuluttajien keskuudessa  tällä hetkellä erittäin suosittu. Viini on sekoite Carinena, Garnacha ja Syrah -rypäleitä. Viini on voittanut useita palkintoja ja saanut pisteytyksiä 94 -92 väliltä. Tastingissa todettiin hyvin tummanpunainen väri  ja tuoksu oli mineraalinen. Lasin reunalle jäi hyvin öljyinen laskeuma. Ranskalaiset tammitynnyrit olivat hienosti pehmentäneet vielä nuorta, mutta jo valmista viiniä. Voimakkaat jälkimaut kielen takaosassa yllättivät positiivisesti. Maistaessa löytyi hilloa, mausteita ja paahteista jälkimakua.

Kolmantena viininä oli Baron Philippe de Rothschild, Baron Carl 2008. Viiniritareiden tasting 081015Saint-Emilionin alueen punaviini, joka on tehty kunnioittamaan vanhan viinitilan perinteitä ja muistuttamaan mistä suvun vauraus on alkujaan lähtenyt, 1700 -luvun jalokivikaupasta. Rypäleet: Merlot, Caberne Sauvingnon ja Cabernet Franc. Viini oli väriltään kypsän punainen, hieman ruskeaan jo  taipunut, ei täyteläinen väri. Tuoksussa oli hyvin kevyt suklaa. Viini oli testimme pettymys, vai olivatko odotukset liian korkealla. Hento maku ja kovin lyhyt,  olikohan viinimme päässyt matkallaan väljähtymään, koska oli saanut testeissä kuitenkin 92 pistettä.

Neljäntenä oli Chilen Maipo Valley -alueen Tarapaca, Last Edition 2005, Private Reserve.  Maipon laakso on Keski-Chilessä, lähellä pääkaupunki Santiagoa  Andien vuorten kupeessa, joka on vanhaa ja erittäin arvostettua viinialuetta. Viini on sekoite jossa rypäleet ovat Cabernet Sauvignon, Merlot ja Syrah. Tastingissa lasiin kaadettiin erittäin tummanpunaista juomaa ja tuoksu oli poikkeuksellisen voimakas, herukkaa hyvin hedelmäisenä. Upea ensivaikutelma ennen maistoa. Eikä maistaminenkaan tuonut pettymystä: täyteläinen, voimakas, nokkosta. Herukkaisuus säilyi pitkässä jälkimaussa. Viini on pisteytetty 94 pinnalla, eikä mielestämme turhaan.

Illan viinistä ei ollut epäilystä – Dom Perignon! Punaviineistä parhaaksi arvioitiin hieman yllättäen Torresin Salmos 5 äänellä ja toisena Tarapaca 3 äänellä. Liekö odotukset olleet liian korkealla Tignanellon kohdalla.

Maistelujen lomassa napostelimme erilaisia juustoja vaalean leivän ja  rypäleiden kera. Tunnelma oli rento ja puheensorina täytti huoneen. Suurlähettiläs osoittautui todelliseksi viinin asiantuntijaksi. Hän lupasi järjestää amerikkalaisten viinien maistiaiset ritareille lähiaikana lähetystössään.

Jukka Tapiovaara

Viiniritarit maistelemassa aluevesillä ja Tallinnassa

/ The Brotherhood of the Knights of the Vine / Jätä kommentti

Yksitoista rohkeaa osallistui maisteluseminaariin Viking XPRS-laivalla sekä viinitkotiin.com -myymälässä Tallinnassa.

Aloitimme laivan ennakkotilausvalikoiman maistelun ehkä aavistuksen makeahkolla espanjalaisella 100 % riesling-viinillä Torres Waltrau 2013. Seuraavaksi matkasimme Etelä-Afrikkaan Nederburgin tilan The Anchorman viiniin, joka on chenin blanc vuosimallia 2012. Punaviinipuolella päädyimme seuraavaan maistelujärjestykseen: australialainen Wolfplass Winemakers Selections -sarjan kahden rypäleen punaviini, rypäleinä Cabernet Sauvingon ja Merlot 2012. Seuraava viini pysyi samalla mantereella, Hardys tuottama Oomoo joka on 100 % Shiraz ja samoin 2012, kolmanneksi maistoimme jo monelle tuttua argentiinalaista Norton tilan Privadaa 2011, rypäleinä Malbec, Cabernet Sauvingon ja Merlot. Viimeinen viinivalintamme oli italialainen Tommasi Ripasso Valpolicella 2013.

Raatimme totesi viinien olevan suhteellisen nuoria ja voinemmekin odottaa viisi vuotta ennenkuin maistamme seuraavan kerran, silti raatimme löysi parhaimman viinin, joka oli argentiinalaisen Nortonin Privada.

Seuraava maistelu odotti saavuttuamme Tallinnan satamaan, siirtyminen tapahtui ripeästi viinitkotiin.com myymälään. Tilaisuuteen sopivalla tavalla avasimme Champagne F. Vallois Cuvee Vielle Vigne ”Les Falloises” 2005 Blanc de Blanc (100 % Chardonnay) magnum pullon ja pienten välipalojen myötä nautimme shampanjaa samalla tutustuen myymälän tarjontaan.

Viinejä esitteli ”kallion tyttö” eteläafrikkalainen Violetta Teetor erittäin laajalla osaamisella, minkä kuulijakunta havaitsi heti kun Violetta sai suunvuoron.

Aloitimme kolmella valkoviinillä, ensimmäisenä Ken Forresterin Old Vine Reserva Chenin Blanc 2013, joka on saanut Tim Atkinsin MW 91/100 pistettä ja Plattersilta 4/ 5 tähteä. Seuraavaksi nautimme Sadie Familyn Skurfbergin 2013, jonka Parker oli arvioinut 93 pisteen arvoiseksi, rypäle on 100 % Chenin Blanc. Valkoviinit päätimme Ken Forresterin 2013 Sauvignon Blanciin. Raati totesi shampanjan parhaaksi valkoisten rypäleiden osalta.

Huuhtelimme lasit ja siirryimme viiden punaviinin kimppuun. Kanonkop Kadette 2012 on neljän rypäleen viini ja toisena oli Kanonkop Pinotage 2012 (100 % Pinotage). Kolmantena maistoimme Ken Forrester Renegade 2011 ja jatkoimme saman tuottajan Three Halves 2007 viinillä. Viimeisenä arvioimme Sadie Familyn Treinspoor 2012, joka on 100 % Tinta Barocca rypälettä. Raati oli haltioissaan ammattitaitoisen esittelijän kertomuksista. Parhaimmaksi punaviiniksi valittiin viimeiseksi maistettu Treinspoor.

Paluumatkalle olimme valinneet Á la carte -ravintolan, jossa nautimme niin ruokia kuin juomia. Palaute matkanjärjestäjälle oli niin positiivinen, että mahdollisesti uusimme matkan ensi kesänä.

Viiniritarit maistavat Undurragan viinejä

/ The Brotherhood of the Knights of the Vine / Jätä kommentti

Viiniritarit viettivät viihtyisän viini-illan Beverage Partners Finlandin vieraina yhtiön uusissa tiloissa Helsingin Sörnäisissä, isäntänä toimi Jyrki Tarvonen ja aiheena olivat chileläiset Undurraga- talon viinit.

UndurragaEnsimmäinen trio uunista ulos: Alkosta löytyvät 428147 Santiago 1541 Syrah-Cabernet-Malbec ( 7,77) ja Santiago 1541 Gran Reserva Cabernet- Syrah-Malbec (9,75) sekä sisarensa tilausvalikoimasta löytyvä 953347 Santiago 1541 Sauvignon Blanc. Perus-Santiagojen todettiin olevan keveitä, mutta maukkaita, jopa viinillisiä. Gran Reserva antoikin sitten maistajalleen hienon ja täyteläisen kokemuksen. Perusviinien käyttötarkoitusta tarkennettiin aina onkikaverista väkivaltavideon kanssa nautittavaksi.

Toinen pari uunista ulos: Undurraga Carmenere 005584 (7,98) ja Undurraga Gewürtztraminer 945917 (9,22), joiden todettiin olevan täyteläisempiä ja sopivan hyvin monenlaisten ruokien kanssa, Jyrkin vinkkinä mm. itämaiseen keittiöön.

Kolmas pari uunista ulos: Maistettiin Aliwen Pinot Noir 913667 (9,73) ja Aliwen Sauvignon Blanc 952237 (9,73) Viinit ovat hyväntekeväisyysviinejä, joiden myynnistä Undurraga maksaa tietyn osan Chilen Mapuche-intiaaneille heidän kulttuurinsa ylläpitoon. Viinien todettiin olevan varsin hyviä ja sopivan monenlaisten liha- ja kalaruokien kanssa.

Neljäs pari uunista ulos: Eli chileläiset erikoisuudet, hyvin pienellä viljelyalalla kasvatetut TH. terroir hunter-viinit. Viinien tarvitseman ympäristön etsiminen alkaa satelliittikuvista, joista haetaan maaperän kalkkikiveä sekä rautaa, joka takaa maaperän huokoisuuden. Viiniköynnösten juuret tunkeutuvat veden perässä syvälle maaperään, jolloin juuriin saadaan lisää pinta-alaa saalistamaan oivia makuja, jotka päättyvät valmiiseen tuotteeseen. Maistellut viinit, T.H. Carmenere sekä T.H. Riesling ovat tällä hetkellä ainoastaan ravintolamyynnissä, joten kun valitsee seuraavan kerran mukavaa ruokapaikkaa, kannattaa katsoa viinilistaa tarkkaan. Viinien ostohinta on 16-17 euron luokkaa. Viinit ovat jo huomattavasti voimakkaampia kuin normaalit Chilen viinit, joten ruokakin tulee olla vahvempaa. Tuhdit lihat, kenties jopa riista, ovat kokeilemisen väärttejä.

Lopuksi nautimme Undurraga- viinitalon lippulaivapunaista Altazoria, joka on sekoite viinimestarin keräämistä kaikkein parhaista rypäleistä. Viinin todettiin maistuvan jalolle, mutta hinta-laatu suhde jäi askarruttamaan.

Maisteltuja viinejä oli paljon ja osallistujiakin peräti 15, joten mieliviinien nimeäminen oli haastavaa kun mielipiteet hajosivat. Valkoviinien osalta T.H. Aliwen Riesling ja Undurraga Gewürtztraminer saivat tasavahvan kannatuksen, mutta myös Santiago Sauvignon Blanc löysi ystävän. Punaviineissä puolet äänistä keräsi Santiago Gran Reserva, muutamia hajaääniä saivat Undurraga Carmenere ja Altazor.

Ilta oli erittäin onnistunut ja Undurragan viinitalon laaja tarjonta tuli kerralla tutuksi.

Jyrki Tarvonen

Viiniritarit maistavat Itävallan viinejä

/ The Brotherhood of the Knights of the Vine / Jätä kommentti

Viiniritarit maistelivat Elfenhof’in viinejä 27.11. Kirjaklubilla. The Brotherhood of the Knights of the Vine & Elfenhof wines Tilaisuuden vetäjänä toimi Timo Mattila ja asiantuntijana Jussi Vesterinen.

Elfenhof on verraten iso, itsenäinen tuottaja Itävallasta. Tila sijaitsee Burgenlandissa, Rustin kaupungissa Wienistä n.60 km kaakkoon Rust on Neusiedler -järven rannalla. Järven ympärillä on paljon viinitiloja, jotka tuottavat erinomaisia viinejä – johtuneeko laadukkuus maaperästä vai järven läheisyydestä. Alue on keskieuroopan lämpimin, vuoret estävät kylmien tuulien vaikutusta molemmin puolin. Laakso on vanhaa meren pohjaa, maa on syvää ja sisältää muhkeat ravinnevarastot, joista riittää viinille makuja pitkään. Elfenhofin tila on perustettu vuonna 1642 ja on edelleen saman suvun hallussa.

Tässä lista viineistä, joita maistoimme, arvioimme ja arvostimme.

Valkoiset:
Welschriesling 2012
Weissburgunder 2012
Gelber Muskateller 2012
Gewürztraminer Spätlese 2012

Punaiset:
Blaufränkisch classic exclusiv 2009
Zweigelt exclusiv 2012
Cabernet-Merlot 2011
Blaufränkisch Reserve 2011
Rote Blauburgunder (Pinot Noir) Spätlese 2012

Listan ensimmäinen on valkoviini jonka nimeen on liitetty Riesling, mutta joka ei kuitenkaan ole Riesling, vaan lajike jota viljellään Itävallassa ja sen naapurimaissa. Lajikkeen alkuperää ei kukaan tiedä, nimeksi on annettu Welschriesling. Tämä viini arvioitiin parhaaksi valkoviiniksi, toiseksi tuli Muskateller ja viimeiseksi jäi Spätlese eli makeus ei maittanut.

Sama oli punaviineissä, Spätlese makeahkona jäi viimeiseksi yhdessä Blaufränkisch classic’in kanssa, joka koettiin liian kevyeksi ja lyhyeksi. Voittoon porskutti kallein (silti alle 20 euroa), rusinaa ja luumun aromeja sisältävä Blaufränkisch Reserve, toiseksi tuli Zweigelt exclusiv.

Juomien ohessa maisteltiin ”hopiasta” ostettuja riisipiirakoita ja Tallinnasta tuotua savujuustoa sekä aitoja ruissipsejä. Savujuusto oli hieman liian voimakasta kevyehköille valkoviineille, mutta punaisten kanssa yhdistelmä toimi mainiosti.

Yhdessä totesimme,että tämä oli ensimmäinen kerta kun pääkaupunkiseudulla kaikki tastingin viinit olivat hyviä ja täysin juotavia milloin tahansa. Viinit ovat edullisia ja niitä voi tilata kotiin kuljetettavaksi suoraan Elfenhofin viinitilalta.

Timo Mattila

Viiniritarit maistavat Burgundin viinejä

/ The Brotherhood of the Knights of the Vine / Jätä kommentti

Viiniritarit kokoontuivat Helsingin Burgunditasting 10-2013Kirjaklubille maistelemaan viinejä Burgundista ensin paljaaltaan ja sitten kahden erikypsyysasteisen Gouda-juuston kanssa.

Tastingiin oli valittu kuusi viiniä (maisteltu tässä järjestyksessä):
• Beaujolais-Villages Cuvée 3 Fleurs
• Albert Bichot Fixin
• Vincent Sauvestre Savigny-lès-Beaune 1er Cru Les Peuillets
• Château de Mercey Maranges 1er Cru Les Clos Roussots
• Domaine Daniel Rion & Fils Nuits St Georges Les Lavieres 2006
• Benoit Germain Aloxe Corton 1er Cru Les Vergots 2005
Näistä neljää ensimmäistä on saatavissa myös Alkon valikoimista.

Yleisesti viineistä todettiin, että hinta korreloi melko selkeästi maisteltujen viinien tasapainoisuuden kanssa. Tosin todettiin myös, että osassa lisähinnalle ei välttämättä ole perusteita, eli jos hinta tuplaantuu, niin viinin laatu ei samalla nousekaan tuplaksi. Yleisesti miellyttävin viini oli maistelijoista Domaine Daniel Rion & Fils Nuits St Georges Les Lavieres 2006.

Maistellut viinit ovat kaikki melko hapokkaita. Beaujolais-Villages Cuvée 3 Fleurs ja Albert Bichot Fixin tuntuivat suussa hieman epätasapainoisilta. Näistä tunnistettiin makuina karpaloa ja puolukkaa. Albert Bichot Fixin jätti suuhun hieman santapaperin tunteen.

Vincent Sauvestre Savigny-lès-Beaune 1er Cru Les Peuillets oli jo selkeästi kehittyneempi ja tasapainoisempi viini edellisiin verrattuna, kuten myös Château de Mercey Maranges 1er Cru Les Clos Roussots, joka kirvoitti eräältä osallistujalta kommentin ”vähiten paha tähän mennessä”. Kumpikin viini on kypsytetty tammitynnyreissä 12 kk (Les Peuillets) ja 18 kk (Les Clos Roussots), ja se myös näkyy ja tuntuu viinien hapokkuuden ja kirpeyden tasoittumisena miellyttäväksi yhdistelmäksi, joka jättää tilaa viinien hienonhienolle mausteisuudelle.

Domaine Daniel Rion & Fils Nuits St Georges Les Lavieres 2006 oli tastingin osallistujien selvä suosikki. Viini on hyvin tasapainoinen ja pehmeä. Mausta voi aistia marjaisuutta, karpaloa ja kirsikkaa. Hapokkuus on loiventunut. Hyvin miellyttävä viinituttavuus.

Benoit Germain Aloxe Corton 1er Cru Les Vergots 2005 on täyteläinen, ja myös tässä viinissä on hapokkuuden ja kirpeyden terävin kärki saatu loivennettua tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. Viinistä voi aistia mausteisuutta.

Pelkän viinin maistelun jälkeen otettiin mukaan kaksi eri kypsyysasteen Gouda-juustoa, toinen vuoden vanha Old Amsterdam ja toinen kaksi vuotta kypsytetty Reypanaer VSOP. Nyt viinien hapokkuus muuttui tasapainoksi, ja varsinkin Vincent Sauvestre Savigny-lès-Beaune 1er Cru Les Peuillets loikkasi aimo harppauksen ylöspäin. Kaikki viinit osoittautuivat erinomaisiksi voimakkaan viinin kavereiksi. Rasvainen, voimakas juusto tasapainottaa sopivasti viinin hapokkuuden, ja tastingissa kävi selväksi, miksi ranskalaiset ovat voimakkaiden juustojen ystäviä.

Viiniritarit maistavat Viognier-viinejä

/ The Brotherhood of the Knights of the Vine

Kauniin syksyisen illan saattelemana 4 urheaa ritaria saapui paikalle kohtaakseen Viognierit ja tehdäkseen selvää savulohesta ja juustoista!Viognier tasting

Aivan. Viognier -tasting ei todellakaan ollut menestys osanottajien määrään katsoen, johtuiko se sitten siitä että suurin osa toipuu  vieläkin huumaavasta Gaala -illlasta? No, niin tai näin, illan kulkua se ei luonnollisesti haitannut, vaan aloitimme illan kuohuvalla Santa Julia  Sparkling Brutilla, joka osoittautui mainioksi illan avaajaksi ja Viognier -esitelmän seuraksi. Esitelmän jälkeen maistoimme sokkona  neljää puhdasta Viognier -viiniä, Yalumba Eden Valley Viognier, Torres Las Mulas Viognier (luomuviini), Santa Julia Viognier (luomuviini) ja  Domaine des Grandes de Mirabel (luomuviini).

Kuten evp Komentajamme oivasti totesi, niin viineistä tuoksahti  ilmoille, ilman viinin pyörittämistä lasissa, hienoinen sukkahiki!  Senköhän vuoksi ei ko. viiniä ole hienoimmissa illanistujaisissa pöytään otettu? Onneksi kuitenkin viinien aromikkaat tuoksut tulivat esiin viiniä pyörittäessä, Santa Juliasta pystyi aistimaan jopa viettelevää  makeutta ja parfyymisyyttä, Las Mulasissa sitruksen aromeja, Yalumbassa kukkaa ja de Mirabelissä hentoa kypsän hedelmän tuoksua. Viinien mausta löytyi mm. sitruksisuutta, tammisuutta ja hieman alkoholisuutta. Huolimatta pienestä sukkahien aromista, puhtaat Viognier -viinit ovat  hyvin potentiaalisia ruokapöydän juomia, kuten myös aperitiiveinä. Puhtaista Viogner -viineistä tullaan vielä kuulemaan lisää ja sen maine mainiona rypäleenä kasvanee, sillä yhä useampi tuottaja tänä päivänä viljelee rypälettä ympäri maailmaa.

Parhaan viinin maininnan tässä valikoimassa sai Torresin Las Mulas,  luomuviini Chilestä, joka ei välttämättä ollut paras pelkästään nautittuna, mutta vasta kalan (hunaja-sinappi lämminsavulohi, Nygren) ja juustojen (Gouda ja Tilsit, Juustosoppi) jälkeen, kokonaisuutena arvioiden. Heikoimmaksi tuomittiin aussituottaja Yalumban Viognier. M.  Chapoutierin de Mirabelin hinta(17,04€) -laatu suhde ei ollut välttämättä ihan kohdallaan. Kumma juttu. Olihan kyseessä sentään Ranskalainen viini.

Viiniritarit arvioivat Lindbohm&Partnersin viinejä

/ The Brotherhood of the Knights of the Vine

Viiniritarit maistoivat 16.11 Vinoteekissä ranskalaisia, uusi-seelantilaisia ja australialaisia viinejä Viiniritarien tasting 16.11.2012sekä jälkiruokaviinejä Italiasta ja Portugalista Heikki Lindbohmin vetämässä tastingissä. Yhdistimme tällä kertaa myös maistelupaloja  kuhunkin viiniin, jotka tarjosi Makujen Laguuni.

Mud House, Beaucharme Chardonnay, Blondel ChampagneAloitimme Blondel Champagne:lla jonka kanssa oli tarjolla kylmäsavulohta majoneesimätitahnalla, jotka sopivat loistavasti yhteen. Blondelin hinta/laatu-suhde on hyvä.

Seuraavaksi siirryimme valkoisiin: Louis Max Beaucharme Chardonnay 2011, jonka seurana graavilohta. 100% chardonnay toimii myös perunalimpun ja graavilohen kanssa. Viinin etiketin on kauniisti kokonaan käsin piirtänyt Louisin vaimo. Mud House Sauvignon Blanc 2011, palkittu viini jota testasimme samoilla maistelupaloilla kahdella tapaa. Totesimme makujen yhdistelmien olevan hyvin sopusoinnussa viinin kanssa.

Punaisista Waipara Hills Pinot Noirin 2011  kanssa oli tarjolla hirvenjauhelihapullia, joiden kanssa pinot noir oli hyvin tasapainossa. Kannattaa tutustua mainioon viiniin, joka on  joulukuun uutuus Alkoissa. Hugh Hamilton Cabernet Sauvignon 2010 (100% Cabernet Sauvignon, 14,5%) on todella täyteläinen austraalialainen viini, joka sopii hyvin mm. riistan kanssa. Maistoimme viiniä hirvenpaistin kaverina ja tämä oli nautinnollinen yhdistelmä. Jos tarjoat jouluna hirvenlihaa niin kannattaa varata tätä viiniä joulupöytään.

Jälkiruokaviinien seurana oli sitruunainen juustokakku, jonka kanssa vaalea makea portviini Krohn Lagrima (sokeri 140g) sopi erinomaisesti. Toisena jälkiruokaviininä on uutuus Italiasta, Domini Veneti Recioto Della Valpolicella Classico 2010, jolle Pekka Suorsa antoi pisteet 90/100 (Viiniopas 2013). Todella hyvä recioto, joka sopi erinomaisesti myös juustokakun kanssa.

Lämpimät kiitokset Heikki Lindbohmille miellyttävästä nautinnollisten viinien esittelystä. Kaikki tuotteet ovat saatavana Alkosta. Lisätietoa osoitteesta www.lindbohm.com

Sami Jokinen

Viiniritarit arvioivat urheilijatähtien viinejä

/ The Brotherhood of the Knights of the Vine

Innokas ja tiedonjanoinen joukko viiniritareita ja muutamia vierailevia kirjaklubilaisia, jotkut molempia, kokoontui 7.11. Kirjaklubin viihtyisiin ja (mutta) sikarintuoksuisiin tiloihin Helsinkiin maistelemaan kuuluisien urheilijoiden omistamien viinitilojen tuotteita. Viime vuosina viiniharrastuksesta näyttää tulleen muoti-ilmiö menestyneiden ammatti-urheilijoiden parissa.  Johdattelijanamme oli tähänkin aihepiiriin perin pohjin perehtynyt Timo Jokinen.

Timo aloitti kertomalla ensin Viiniritarien taustasta ja toiminnasta, jonka jälkeen pääsimme varsinaiseen aiheeseen.  Maisteltavana oli neljä valkoviiniä ja neljä punaviiniä seuraavilta tiloilta:

– Jarno Bianco Colline Pescaresi IGT 2008 – Jarno Trulli, formula 1
– Arnold Palmer Chardonnay 2009 – Arnold Palmer, golf
– Montona Reserve Chardonnay 2007 – Mario Andretti, formula 1 ja NASCAR
– Wayne Gretzky Chardonnay 2007 – Wayne Gretzky, jääkiekko
– 2007 Cabernet Merlot – Mike Weir, golf
– Triple OvertimeBarossa Playmaker Reserve Shiraz 2005 – Igor Larionov, jääkiekko
– Clos du Hermitage 2005 Cotes du Rhone – Jean Alesi, formula 1
– Ernie Els Proprietors Blend – Ernie Els, golf

Kaikki nimet lienevät tuttuja urheilua vähemmänkin seuranneille. Yhteinen nimittäjä urheilun saralla on ollut menestys, ihan samaa ei voi sanoa viineistä. Jotkut herroista ovat paneutuneet intohimoisesti ”kakkoslajiinsa” kuten Jean Alesi, toiset ovat tyytyneet pienempään rooliin. Esimerkiksi Wayne Gretzkyn tilalla ainoastaan kasvatetaan rypäleitä, itse valmistukseen käytetään muita viinitaloja vaihtelevalla menestyksellä. Valtaosa tiloista on suljettu eli tavallisella kuluttajalla ei ole niille pääsyä eikä useimpia viinejäkään ole yleisessä myynnissä.

Mielipiteet viineistä kävivät yksiin. Valkoviineistä kolme edusti raskaan oloista amerikkalaista chardonnay-suuntausta, Trullin Trebbiano oli kevyehkö, mutta maukas arkiviini. Parhaaksi arvioitiin Mario Andrettin viini, selkeä peränpitäjä oli Wayne Gretzkyn viini, liekö johtunut intohimon puutteesta vai usein vaihtuvista valmistajista.

Punaviineissä taso oli korkeampi ja kisa tasaisempi. Ernie Elsin sekoitus (Cabernet Sauvignon 55%, Shiraz 22%, Merlot 8%, Malbec 5%, Petit Verdot 5%, Cabernet Franc 5%) sai ihastuneen vastaanoton, kerrassaan loistava viini. Lähelle pääsi Jean Alesin laadukkaan tuotannon edustama sekoitus Grenache/Syrah/Mourvedre.

Maistelun lomassa käytiin vilkasta keskustelua monista viiniköynnösten kasvatukseen ja viinin valmistukseen liittyvistä aiheista. Todettiin Aasian, erityisesti Kiinan, nopeasti kasvava rooli niin kasvatuksen, tuotannon kuin kulutuksenkin saralla, puhumattakaan mittavista investoinneista huipputiloihin. Viiniköynnösten jatkuvan jalostamisen ja kloonaamisen johdosta kasvatus ja valmistus on tullut mahdolliseksi Aasian kuumissa ja kosteissa olosuhteissa. Toisaalta viinikulttuurin raja on liikkumassa myös pohjoisen viileämmille alueille.

Luomutuotanto ja luomuviini käsiteltiin laajasti ja vaikutti siltä, että asia kyllä koettiin jaloksi, mutta epäiltiin mitä kaikkea luomun varjolla kuluttajille tarjotaan. Luomua koskeva lainsäädäntö ja säännökset poikkeavat merkittävästi maasta ja jopa alueesta toiseen. Monien mielestä luomuviinien makukaan ei usein pärjää perinteiselle viinille.

Tilaisuus oli kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut ja osallistujat poistuivat tahoilleen uusien viinielämysten ja karttuneen viinitiedon kera paitsi ne, jotka jatkoivat iltaa havannalaisten ja avec -juomien parissa.

Ilkka Eskola

Viiniritarit Puumalassa 8-10.6.

/ The Brotherhood of the Knights of the Vine

Saavuttuamme illalla ryhmällemme kokonaan varattuun hotelliin aivan Puumalan keskustaan, kokoonnuimme aulatilassa, jossa tervetulomaljojen jälkeen nautimme herkullista Puuumalan Lohen kylmäsavustettua lohta sekä monipuolisia viinejä. Yö vanhasta meijeristä muutetussa hotellissa sujui rauhallisesti.

Runsaan buffet aamupalan jälkeen siirryimme Puumalan satamassa meitä odottavaan Kauniiseen Veeraan. Ihailtuamme Saimaan maisemia tunnin ajan laiva saapui Temolan viinitilalle, jossa isäntäpari toivotti meidät tervetulleiksi valkoherukasta tehdyllä kuohuvalla ja vetopasuunaversiolla Nestori Miikkulaisesta, joka oli asunutkin lähellä. Maistelimme tilalla kolmea viiniä: Santeri, Liehtalan Jallu ja Niiniviini. Tilan viinit olivat puhtaita ja raikkaita marjaviinejä ja myös erittäin kuivia viinejä löytyi valikoimasta. Lounaaksi nautimme aamulla pyydystettyjä muikkuja paistettuna perunamuusin kera.

Satamasta siirryimme Puumalan lohen tiloihin, jossa Timo Hagman kertoi kiinnostavasti lohen kasvatuksen ja jalostuksen eri vaiheista. Tutustuimme mm. kalojen syöttämiseen, käsittelyyn ja kylmäsavustukseen. Puumalan Lohi on ainoa suomalainen lohenkasvattamo, jonka altaat ovat virtaavassa vedessä ja mm. tästä johtuen kalan laatu on ihan omassa luokassaan. Vierailun jälkeen Timon tyttäret kyyditsivät meidät Timon ja Heidin mökille, jossa nautiskelimme hyvästä seurasta, seurapelistä, savusaunasta ja Saimaan kirkkaasta uimavedestä. Mökillä nautimme alkupaloiksi Timon savustamaa lämminsavulohta salaatin kera, jonka jälkeen siirryimme jatkamaan päivällistä Satama-ravintolaan, jossa ilta sujui vauhdikkaasti. Äänekäs seurueemme Per Vitem! Ad Vitam! –huutoineen herätti varmasti huomiota ravintolassa, mutta puumalalaiset suhtautuivat meihin rauhallisesti.

Kellon lähestyessä puoltayötä kävelimme vieressä sijaitsevan Puumalan sillan sky baariin, jonka private vip-tilaisuudessa meidät yllätettiin Colinin sampanjalla sekä Carelian aidolla suomalaisella kaviaarilla, joiden kera auringonlasku tuntui tosi upealta. Aamuyöstä palasimme huoneisiimme ja aamulla lähes virkeinä suuntasimme kohti kotia.

Kiitokset Timolla ja Heidille erinomaisesti suunnitellusta ja isännöidystä viikonlopusta ohjelmineen ja tarjoiluineen. Kaikki Puumalan puolesta – toivottavasti pääsemme vielä uudestaan Puumalan kesään!

Osallistuimme myös samaan aikaan Steve de Longin järjestämään The Wine Century Club’s 7th Birthday Tastingiin maistamillamme rypäleillä: Riesling, Chardonnay, Pinot Gris, Grenache, Pinot Noir, Inzolia, Tempranillo, Trepat, Garnacha, Pinot Meunier, Muscat ja Sauvignon Blanc.

Olli Heikkilä

Viiniritarien Kreikka-tasting 23.5.2012

/ The Brotherhood of the Knights of the Vine

Toukokuun tastingtilaisuudessa oli kymmenen veljeä arvioimassa kreikkalaisia viinejä.

Valkoviinejä oli kaksi: Ymnos joka oli raikas kesäviini rypäleinä Vilana 90% ja Trapsathiri 10% sekä toisena viininä mainio Santorini-viini Santorinin saarelta Assyrtiko-rypäleestä. Äänet näiden kahden kesken menivät tasan.

Punaviinejä oli kolme:  vuoden tammitettu Naoussa(Xinomavro 100%) on tyypillinen kreikkalainen viini, kaksi vuotta tammitettu hienostuneempi Grande Reserve Naoussa (Xinomavro 100%) tulee myös Pohjois-Kreikasta kuten edellinenkin viini. Nämä kaksi arvioitiin parina joka Naoussa voitti.

Kolmas viini kreetalainen Skalani olikin omassa sarjassaan, jonka rypälevalinnalla(Kotsifali 50% ja Syrah 50%) mielestämme  kosiskellaan isompaa massaa ostajia eikä viini ole enää puhtaasti kreikkalaisen tyylinen. Skalani arvosteltiin tämän takia omassa luokassaaan.

Jälkiruokaviini oli  St. John Commandaria(Xynisteri 80% ja Mavro 20%), joka on saanut nimensä Johanniittain ritarikunnan ritareilta, jotka tekivät viinin tunnetuksi ristiretkillään ympäri Euroopan. Köynnökset kasvavat Troodos-vuoren vulkaanisessa maaperässä ja rypäleitä kuivataan auringon alla poimimisen jälkeen sokeripitoisuuden nostamiseksi. Sokeripitoisuus oli 220g, joskaan viini ei tuntunut lainkaan näin makealta.  Loistava jälkiruokaviini, joka haastaa tyylikkäästi italialaiset ja espanjalaiset lajitoverinsa.

Illan parhaaksi viiniksi äänestettiin Skalani ja toiseksi parhaaksi St. John Commandaria. Viinien ohella maistelimme maukkaita kreikkalaisia herkkuja: viininlehtikääryleitä, papuja ja salamia, jotka toimivat mainiosti viinien kanssa.

Kiitokset illasta Gavrielides Foodsille. Viinejä löytyy Alkosta ja osa on tilausvalikoimasta.

Sami Jokinen

Viiniritarit Tampereen Viinimessuilla 13-15.4.2012

/ The Brotherhood of the Knights of the Vine

Viime viikonloppuna Tampereen messu-
keskuksessa järjestetyt kolmipäiväiset viinimessut vetivät ennätysyleisön, kolmipäiväisillä messuilla kävi peräti 26.000 vierasta tavoitteen ollessa 20.000 . Näytteilleasettajia oli yhteensä 57 kpl eri viinintuottajamaista.

Mukana olleiden viinitilojen valinnat, ohjelmat  ja eri tapahtumat olivat Timo Jokisen suunnittelemat ja myös kymmenisen jäsentämme oli messuilla apuna koordinoimassa ja järjestämässä eri tilaisuuksia. Kiitokset vielä heille! Kokemuksia ja yleisöä riittikin niin paljon että monilta syöminenkin pääsi unohtumaan.

Mielenkiintoisia vieraita olivat mm. VIINI-kirjan kirjoittaja André Dominé ja Argentiinan suurlähettiläs Roberto Daniel Pierini. Lukuisissa erikoistastingeissä maisteltiin mm. Francis Ford Coppolan, Dan Akroydin, Sir Cliff Richardsin, Jarno Trullin, Nick Faldon ja Wayne Gretzkyn viinitilojen viinejä, joista suurinta osaa ei ole myytävänä.  Seuraava vastaava messutapahtuma järjestetäänkin 2 vuoden päästä

André Dominé viihtyi erinomaisesti Tampereella. André veti erittäin mielenkiintoisia erikoistastingejä Tampereen Viinimessuilla, kuva The Grenaches of Roussillon -tastingistä. VIINI-kirjan saivat hankittua signeerattuna monet onnelliset viininharrastajat.

Muun muassa näitä kuvassa olevia
viinierikoisuuksia, joita suurinta osaa ei ole myynnissä, oli maisteltavina Tampereen viinimessujen erikoistastingeissä. Kapellimestarina toimi viiniasiantuntija Timo Jokinen.

Olli Heikkilä

Viiniritarien ensimmäinen tasting Helsingissä Kirjaklubilla 14.3.2012

/ The Brotherhood of the Knights of the Vine

Pääkaupunkiseudun toiminnan aktivoinnissa päästiin siis sanoista tekoihin – peli avattiin 14.3. Kirjaklubilla teemana Cabernet Sauvignon.

Päivämääräksi valikoitui ViiniExpon avauspäivä, koska Tampereen veljet olivat silloin tulossa Helsinkiin. Ajankohta osoittautui loppujen lopuksi pääkaupunki-seudun veljien osalta  epäonniseksi, koska lukuisat matkat ja sairastumiset verottivat isäntien osallistumisen minimiin. Onneksi Tampereelta oli liikkeellä vahva ja asiantunteva edustus.

Teemaksi valitsin Cabernet Sauvignonin, koska rypäle on laajalle levinnyt, paljon käytetty ja eräs omista suosikeistani. Viiniritarien tasting Kirjaklubi 140312Mukaan pääsi yksi viini kustakin maanosasta, kaikki Alkon viinejä, hintahaarukkana 10-25 euroa. Juhlan kunniaksi aloitimme kuitenkin maistelemalla kahta kuohuvaa, toinen edullinen samppanja ja toinen arvokkaampi kuohuviini. Maistelu tapahtui sokkona, kuohuvien osalta tehtävänä oli erottaa samppanja ja kuohuviini toisistaan ja cabernetin osalta tunnistaa Aasian viini sekä se viini, jossa cabernetin osuus oli vain puolet.

Bouché Père&Fils 2002, Ranska
Monge Bruto 2007, Portugali
Pink Floyd Dark Side of the Moon 2007, USA *
Dynasty Jinwangchao 2007, Kiina
Hugh Hamilton the Villain 2009, Australia
Plaisir de Merle 2007, Etelä-Afrikka *
Terrazas de los Andes 2007, Argentiina *
Chateau Gressier Grand Poujeaux 2007, Ranska, CS 50%/Merlot 50%
(* = Alkon tilausvalikoima)

Suosikit löytyivät aika helposti, mutta kaikki tehtävät osoittautuivat yllättävän hankaliksi. Liekö syynä ollut ViiniExpossa hankittu ylikunto vai se, että viinit olivat aika lähellä toisiaan ja punaviinien vuosikertahaarukka suppea. Kuohuvien osalta suosikiksi ylsi Monge, jota kaikki myös epäilivät samppanjaksi. Mitä opimme tästä…

Punaviineistä mikään ei herättänyt suuria tunteita, mutta Hugh Hamilton oli selvä ykkönen ja Terrazas yhtä selvä kakkonen. Muut neljä eivät saaneet yhtään ääntä ja Plaisir de Merleä pidettiin pienenä pettymyksenä. Aasian edustaja Dynasty jäi tunnistamatta ehkä siksi, että se on valmistettu ranskalaisten opastuksella ja henkii eurooppalaisuutta, kelpo viini joka tapauksessa. Jonkin asteinen yllätys oli sekin, että listan kalleinta, Chateau Gressieriä ei tunnistettu sekoitteeksi ja että se ei pärjännyt makutestissäkään.

Kovan päivän ilta päättyi arvoisellaan tavalla eli aidon havannalaisen muheviin savuihin kuubalaisen perinnejuoman saattelemana.

Toivottavasti seuraavilla kerroilla päivämäärät sopivat paremmin kohdalleen, jotta mahdollisimman moni veli myös pääkaupunkiseudulta pääsee mukaan.

Ilkka Eskola

Viiniritarien Pinot Noir tasting 18.1.2012

/ The Brotherhood of the Knights of the Vine

“God made Cabernet Sauvignon whereas the devil made Pinot Noir”, Andre Tchelistcheff.

Viiniritareiden vuoden 2012 ensimmäisen tastingin teemana oli Pinot Noir. Pinot Noir tunnetaan arvostetuimpana rypäleenä, joka vaatii viljelijältään suurta ammattitaitoa, laji on herkkä maaperän ja paikallisen ilmaston vaikutuksille, minkä vuoksi se tuottaa kasvupaikastaan riippuen hyvin erilaista viiniä. Pinot Noir on myös altis monille virustaudeille, homeelle, sienitaudeille ja pakkaselle.

Tastingiin valittiin viinejä eri puolilta maailmaa, jotta rypäleen monimuotoisuudesta saataisiin hyvä kuva. Maisteltavina oli kaksi kuohuviiniä ja kuusi punaviiniä ja, kaikki puhtaita Pinot Noir tuotteita.  Kaikki viinit ovat Alkon valikoimasta, puolet punaviineistä oli tilausvalikoimasta ja niiden hintahaitari oli 11 – 25 eur.

Pinot Noir tasting viiniritarit 180112Codorníu Pinot Noir Brut, Espanja
Alsace Willm, AC Crémant d’Alsace, Ranska
Ninth Island Pinot Noir 2009, Australia
Saint Clair Pioneer Block Pinot Noir 2008, Uusiseelanti
Cycles Gladiator Pinot Noir 2008, Yhdysvallat
Wolfberger La Louve Pinot Noir 2009, Ranska
Leyda Las Brisas Pinot Noir 2010, Chile
Yarden Pinot Noir 2007, Israel

Tasting suoritettiin sokkona, joten jäsenet joutuivat itse päättelemään miltä viinialueilta kyseiset viinit olivat.  Kuten arvata saattaa niin viinit olivat keskenään hyvin erilaisia ja niiden ominaisuudet saivatkin aikaan hyvin vilkkaan keskustelun.

Kuohuviinit maisteltiin ensimmäiseksi (Codorniu ja Willm) ja näiden todettiin olevan keskenään hyvin samanlaisia, mutta ehkä vaaka loppuvaiheessa kääntyi hiukan Codorniun puolelle. Erot olivat kuitenkin tuotteiden välillä mielestäni hyvinkin pienet.

Punaviineissä saatiinkin sitten eroja, olivathan viinit hyvin erilaisista olosuhteista.  Itse odotin viinejä valitessani että Wolfberger ja Saint Clair voisivat olla tämän joukon suosikkeja mutta näiden viinien edelle kiilasivat yllättäjät !

Tastingin yksimielinen ykkönen oli vertailun edullisin viini – Cycles Gladiator Pinot Noir 2008. Viini on hyvin tasapainoinen, maku on silkkinen ja  kuiva, aistittavana on vadelman ja kirsikan makuja. Jälkimaku on miellyttävän pitkä. Sopii ruuan kanssa, mutta toimii myös seurustelujuomana.

Toiseksi tuli Yarden Pinot Noir 2007, joka omaa myös mielenkiintoisen kotipaikan – Golan, Israel.  Viini on tummempi ja täyteläisempi kuin Gladiator ja koska kasvupaikat ovat hyvin erilaiset niin näitä viinejä ei  voi mielestäni verrata suoraan keskenään.  Yardenin tuoksu on nahkainen, marjainen ja  joku voi jopa löytää siitä vienon lannan tuoksahduksen : – ) Liekö rauhaturvaajamme aikoinaan lannoittaneet noita kukkuloita ? Maussa on rypäleelle ominaista kirsikkaisuutta, neilikkaa ja toffeeta.

Koska uusi miellyttävä tuttavuus (Gladiator) oli löytynyt niin pakkohan sitä oli käydä tilausvalikoimasta tilaamassa ja yllätyksekseni kuulin että näin oli tehnyt myös moni muu jäsenistämme:)

Jari Näsi

Asiaa viinilasin ääreltä

/ The Brotherhood of the Knights of the Vine

Matkalla Trentoon, kuplivan viinin maineikkaaseen laaksoon Italiassa tein mielenkiintoisen havainnon kun keskustelin limo-kuskin kanssa. Ihmettelin englanninkielen huonoa osaamista alueella ja hän tokaisi selkeän vastauksen heti. Miksi pitäisi osata englantia kun saksalaiset ja venäläiset ovat ne jotka alueella aikaansa viettävät. Niinpä kaveri oli vuosien saatossa opetellut venäjänkielen taidon. Asiakkaat kuulemma tulevat Trenton seutuville laskettelemaan talvisin ja pitävät samaa taksia tai limusiiniä koko viikon itselleen varattuna.

Olemmeko me Pirkanmaalla varautuneet mihinkään vastaavaan. Nyt vuositasolla Suomessa vierailee kaiketi yli 7 miljoonaa venäläistä, joista vain ja ainoastaan reilut 3 % saadaan Pirkanmaalle. Tulevaisuudessa kun viisumivapaus koittaa maidemme välille niin tulijoiden määrän odotetaan ainakin kaksinkertaistuvan.

Tuossa viimeksi Trentossa Italiassa käydessäni majoituin hotelli Aquila d´Oroon, joka sijaitsee aivan kaupungin keskustassa. Mainio parinkymmenen huoneen putiikkihotelli jossa kaikki huoneet ovat erilaisia. Useissa huoneissa sauna ja sademetsäsuihku. Mukava terassi kadulla ja erinomaisen ystävällinen henkilökunta. Mitä muuta sitä kaipaakaan.

Niin ja herkkukaupat ovesta molempiin suuntiin parinsadan metrin säteellä.
Vieraanvaraisten Paolo ja Christine Endricin omistamalla Endrizzi viinitilalla kävin ensi kertaa kymmenen vuotta sitten. San Michelen kylän kupeessa sijaitseva viinitila on ollut aina esimerkillinen eko-tila. Ihmettelin jo ensimmäisellä kerralla heidän intoaan tuoda muurahaiset, mehiläiset sekä linnunpöntot viinipensasrivien väliin. Tällä vierailulla koin jälleen jotain uutta kun pihapiirissä olevien viinipensasrivistöjen päissä oli eri viinipensaslajike ja taulu joka kertoo kulloisenkin lajikkeen viinille antamat ominaisuudet ja vivahteet. Endrizzin viinit ovat Suomessakin saatavilla, tosin toistaiseksi vain ravintolapuolella.

Ravintola tuntuu olevan nyt monen viinitilan houkutin ohikulkijoille ja toki kauempaakin tuleville.

Viinitila Cantina La Vis ja heidän omistamansa kuohuviinitila Cesarini Sforza ovat hankkineet Cantina Val di Cembran, jossa henkeäsalpaavien Alppi-maisemien keskellä on mitä mainioin ravintola. Täällä on myös muutama huone majoitusta varten, mikäli siihen on ruokailun jälkeen tarvetta.

Ferrari Spumanti on Lunellin perheen omistama tunnettu kuohuviinitalo, joka sai kunnian tuottaa Italian 150 vuotisen yhdistymisen juhlakuohuviinin. Heillä on keskiaikainen palatsi jossa aikaisemmin on kestitty vieraita, mutta nyt he ovat rakentaneet uuden modernin ravintolan Locanda Margonin. Nautin perheen tyttären Camilla Lunellin kanssa todella maukkaan chef Alfio Ghezzin valmistaman risottolounaan joka nautittiin Ferrarin eri vuosikerta spumanti viinien kanssa. Ferrarin kuohuviinit olivat jokin aika sitten Alkon hyllyissä, mutta tällä hetkellä niitä voi nauttia ainoastaan ravintoloissa, ellei sitten innostu tilaamaan nettikaupasta.

Ja sitten kuukauden viinilöytö.Viiniritareiden keskiviikkoisessa pruuvissa yksi sokkoviini oli ylitse muiden ja se löytyy kaupasta nimeltä Alko (nr 438047 – 18,89 e pp). Tämä Espanjan Jumillan alueen viini on tuotettu monastrell ja cabernet sauvignon lajikkeista Hacienda del Carchen viinitilalla. Nuori, vasta 6 vuotta toiminut viinintuottaja on tehnyt tästä viinistä laadultaan todellisen huipun. Tätä kehtaa tarjota vaativammallekin vieraalle loppuvuoden kekkereissä. Hyvä kuitenkin muistaa että pulloa on tuotu Suomeen vain parituhatta pulloa, joten kannattaa kiirehtiä.

Nautinnollisia hetkiä ystävien ja hyvän viinin seurassa.

Viinitimo

Lue lisää mielenkiintoisia viinialan kuuulumisia Viinitimon blogista.

Amarone on mietiskelyviini

/ The Brotherhood of the Knights of the Vine

Erittäin täyteläinen ja voimakas italialainen punaviini, Amarone della Valpolicella.

Amaronen täyteläisyys johtuu viinin poikkeuksellisesta valmistustavasta. Viinirypäleiden keräämisen jälkeen lokakuussa  rypäleitä kuivatetaan (perinteisesti oljilla) noin 120 päivää, jolloin rypäleiden kuivuessa niiden sokeripitoisuus ja maut konsentroituvat. Tammikuun lopussa rypäleet käytetään ja tammitynnyreissä ikäännytettävästä viinistä syntyy korkean alkoholipitoisuuden omaava voimakas viini, jossa on rusinamaisuutta ja vähän happoja. Amaronen makupiirteitä verrataan usein myös Port-viiniin.

Alkoholipitoisuus ylittää helposti 15%, minimin ollessa lain mukaan 14%. Viini tulee myyntiin yleensä viisi vuotta sadonkorjuun jälkeen. Amarone valmistetaan Corvina, Rondinella ja Molinara rypäleistä ja
viini sai DOCG-luokituksen 4.12.2009.

Kaverikseen amarone vaatii esim. sisältä punaiseksi jätettyä pihviä tai muita rotevia liharuokia, myös riista soveltuu hyvin. Amaroneen hullaantuneet nauttivat viinistä myös sellaisenaan meditaatioviininä ja sopiipa sen seuraksi mm. Parmigiano-Reggiano juusto  tai tumma suklaa.

Amaronen pikkuserkuksi voidaan kutsua italialaista Riserva Valpolicella -viiniä, jonka käymisessä hyödynnetään amaronevalmistuksen rypälemäski. Monet amaronetilat valmistavatkin riservaa kakkosviininään. Myös riserva-viinit ovat mukavan täyteläisiä viinejä.

Suosittelen moniulotteista amaroneviiniä maistettavaksesi varsinkin jos pidät täyteläisistä punaviineistä tai Port-viineistä.

Olli Heikkilä

Asiaa viinilasin ääreltä

/ The Brotherhood of the Knights of the Vine

Alkon varattavien tuotteiden hankinta saattaa olla hyvinkin haasteellista. Yritin saada itselleni tämän syksyn tarjouskierroksilla niin Chateau Latour, Chateau Petrus kuin myös Mouton Rotschild viinejä. Vaan eipä osunut arpa kohdalleni kummallakaan kerralla. Kunkin viinin kohdalla oli halukkaita ostajia yli tuhat huolimatta useiden satojen eurojen hinnasta. Ja pulloja myynnissä vain parisenkymmentä kutakin.

Pari viikkoa sitten olin vieraana Kroatiassa. Zagrebissa järjestettiin 6. kansainvälinen viini- ja kulinaarifestivaali. Majapaikkana ja myös tapahtumapaikkana Regent Esplanade hotelli. Loistelias majapaikka joka rakennettiin 1925 nimenomaan Orient Express junan matkustajia varten. Hotelli sijaitsee aivan rautatieaseman vieressä ja täällä junan matkustajat matkalla Pariisista Istanbuliin majoittuivat ja nauttivat kulinaarisista herkuista.

Viinifestareiden tarjonta oli hämmästyttävää ja paikallisia viinifriikkejä ja vierailijoita olikin 4000 päivässä. On todella upeata päästä parin päivän aikana maistamaan lähes tuntemattoman viinimaan parhaimmistoa. Ja upeita viinejä todella löytyy. Tällä kerralla sen syvällisemmin Kroatian viineihin mennäkseni muutaman viinitilan kuitenkin haluan mainita. Joku lukijoista saattaa suunnitella matkaa Kroatiaan ja kenties miettii millä viinitilalla pistäytyisi tai kenen viinejä ostaisi mukaan. Ehdottomaan kärkikaartiin maan viinintuottajista voi lukea Vinarija Benkovac, Roxanich, Trapan, Degrassi, Grgic ja Benvenuti.

Tyypillinen ja perinteinen kroatialainen ateria on useita tunteja kestävä ja raskas päivällisateria hyvien viinien kanssa toki. Kroatian ravintoloiden kärkikaartiin kuuluu ehdottomasti Spicek, jonka omistaja on perinteisen keittiömestarin oloinen ja näköinen Tomislav Spicek. Mikäli paikkaan haluatte mennä niin se sijaitsee reilun puolentunnin ajomatkan päässä Zagrebin keskustasta ja pöytävaraus on syytä tehdä ajoissa.

Tässä yhteydessä haluan myös todeta että olin ilahtunut myös Bosnia-Herzegovina alueen viinituotannon kehityksestä. Loistavia viinejä esimerkiksi Gentille viinintuottajalta. Milloinkahan näitä saadaan Suomen markkinoille. Todella erinomaista kehitystä aivan muutamassa vuodessa.

Alkon hyllystä muutamia mukavia löytöjä juhlaan ja ruokapöytään. Quinta Las Cabras Cabernet Sauvignon Merlot 2010 (Alko 6213, 14,99 € MAGNUM pullo) on peruspunkku mm. joulupöytään. Iso pullo riittää useammallekin ja on juhlavan tuntuinen. Viini on miellyttävän pehmeä ja keskitäyteläinen. Kevyt mausteisuus ja tammisuus kantaa sopivasti monipuolisen ruoan seurassa.

Ranskalaisen Lurtonin perheen tuottama Château Brane-Cantenac, AC Margaux 2008 (Alko 457037 49,20 €) on täyteläinen, mausteinen, lämmin viini jossa pitkä jälkimaku. Tässä maukas kaveri lihalle, lampaalle ja juustopöytään.

Valkoviineistä valitsen juhlatunnelmaan Chassagne-Montrachet Clos Devant 2008 (Alko 534067 34,00 €). Tämä René Lequin-Colinin tuottama chardonnay rypäleestä tuotettu viini on kevyen mineraalinen, hedelmäinen ja sitruksinen. Aavistus tammea ja pitkä maukas jälkimaku. Tämä tila on ollut samalla suvulla jo vuodesta 1679, joten perinteitä löytyy.

Toinen mukava burgundilainen on Blason de Bourgogne Mâcon-Villages 2010 (Alko 577307 11,95 €). Tuottaja on Cave de Prisse-Sologny-Verze toiminut vuodesta 1928 ja tässä viinissä on havaittavissa yrittejä, sitrusta mutta erityisesti voi-maisia ominaisuuksia.

Nautinnollisia hetkiä ystävien ja hyvän viinin seurassa.

Viinitimo

Lue lisää mielenkiintoisia viinialan kuuulumisia Viinitimon blogista.