Giro d’Italia -tasting 14.3.2018 – KOV tasting pyöräilijöiden reitillä Italian ympäri

Giro d’Italia ilta jatkoi edellistä Tour de France –henkistä maisteluiltaa. Italian kierroksen viinit kukin osallistuja toi tullessaan. Saimme kasaan hyvän kattauksen viinejä eri puolilta Italiaa, osa jopa tämän vuoden kisa reitin läheltä. Mukana olleita viinejä oli hankittu Alkosta, laivalta, nettikaupasta tai ihan vaan Italiasta. 12 viinin joukossa oli 2 valkoviiniä, 2 Apuliasta, 3 Toskanasta, 1 Piemontesta, 1 Trentinosta ja loput Veneton alueelta

Maisteltavat viinit olivat seuraavat:                                                  Ykkössijoja

Antonutti Fiuliano, DOC Friuli Grave, 2016 – valkoviini                         0

Dal Cero Vigneto Runcata 2015 – valkoviini                                              0

Dionysos Riserva 2011, Masseria Surani, Primitivo di Manduria, Puglia     1

Brunello di Montalcino ”il Grappolo” 2007                                              1

Ruffino Modus 2013, Toskana IGT                                                            6

Piccini Memoro 2014                                                                                    0

Trilogia Trentino Rosso Riserva 2010, Bruno Grigolli                          1

Valpolicella Classico 2014, Fratelli Vogadori                                          0

Gran Apassa 2012, Puglia                                                                            1

Amarone Della Valpolicella, Antiche Terre Venete 2011                      1

Tajapiera Amarone Della Valpolicella 2013                                            1

Broccardo Barolo 2012                                                                                0

Valkoisten keskinäinen mittely päättyi ehkä hiuksen hienosti Dal Ceron hyväksi. Friuli oli kuitenkin ehkä yksinkertaisempi ja suoraviivainen.

Punaisissa lämpimät Primitivot, kevyemmät Venetot ja muut saivat hajanaisia ykkössijoja mutta illan selkeä ykkössuosikki oli Matin mukanaan tuoma Modus. Viini kannattaa siis poimia mukaan jos tulee vastaan maailmalla. Koska viinit olivat taas hyvin erilaisia, laitoimme myös toisen suosikkiviinin ylös. 4 kakkossijaa meni Pirkan Trilogialle, 3 Modukselle ja 2 kakkossijaa Aaken Dal Cerolle. Viinien hintaluokka pysyi hyvin suunnitellussa reilussa parissa kympissä. Varsinkin pohjoisten viinien kanssa maistui hyvin Itävaltalainen alppijuusto. Toisena vaihtoehtona oli ihan perus Grana Padano, joka toimi kaikkien kanssa. Illan keskusteluissa muistettiin Piimitivon ja Zinfandelin yhteys. Google Maps antoi orientaatiota Giron tämän vuoden reittiin ja viinitilojen sijaintiin reitin varrella.

Maisteluteemoja mietittiin myös, kun siihen oli taas oiva mahdollisuus. Rypäle tasting nousi esiin. Teemana siis sama rypäle eri puolilla maailmaa viljeltynä. Toinen teema voisi olla tutustua tiettyyn maahan ja nimenomaan vähän vieraampaan kuin tällä kertaa.

Kiitos osallistujille mielenkiintoisista viineistä, hyvistä arvioinneista ja aktiivisuudesta. Seuraavaksi Tampereelle makunystyröitä kalibroimaan huhtikuussa.

Per Vitem! Ad Vitam!

Pirkka Peltoniemi

Advertisement

Viiniritarit ja Ezio Rivellan vertikaali

Kokoonnuimme helmikuisen pirteänä pakkasiltana veljemme Jukka Puskalan Agtuvi Oy:n hienoissa tiloissa, jossa meillä oli tiedossa rotevaa lämmittävää punaviiniä. Aloitimme tilaisuuden pirskahtelevan kuivalla ja mukavasti kuplivalla Spumantella.

Illan teemana oli vertailla Ezio Rivella Barbera D’Asti DOCG Superior  Sichivej –viinin kuutta eri vuosikertaa img_0945väliltä 2001 – 2012. Vertikaalisetti oli tuotteistettu ja pakattu kauniiseen puusalkkuun.  Oli jännittävä miettiä löytyisikö eri vuosikerroista  paljon eroja vai yhteisiä luonteenpiirteitä.

Maistelun yhteydessä emeritusjäsenemme Timo Jokinen kertoi ystävästään Ezio Rivellasta, joka on Italian viinialan vaikuttajia ja on ollut luotsaamassa mm. Banfin tilaa yhdeksi Italian tunnetuimmaksi tilaksi. Lisäksi hän on menestynyt mm. Amerikan mantereella. Hänen mottonsa on että vaikka nykyinen viinimaailma on kovin erilainen kuin aiemmin, silti on olemassa syy miksi viiniä kutsutaan jumalten nektariksi – viini ei ole vain tuote muiden joukossa vaan sillä on sielu joka ei synny pelkällä tuotantotekniikalla.

Nämä viinit ovat varma sijoitus, koska ne kehittyvät huippuunsa 7 – 15 vuoden aikana ja voivat kehittyä jopaimg_0959 20-30 vuotta. Yksi Barbera rypäleen erikoisuuksista on sen monipuolisuus – rypäleestä voi valmistaa kiehtovia valko- ja roseviinejä sekä  keskitäyteläisiä tai monimuotoisia täyteläisiä punaviinejä jotka pystyvät kilpailemaan maailman arvostetuimpien viinien kanssa. Viinejä on kypsytetty ranskalaisissa tammitynnyreissä 24 – 27 kuukautta.

Viinien tuoksuissa oli erittäin selkeitä eroja lähtien 2001 vuosikerran jo hieman taittumassa olevasta tuoksusta nuorempien vuosikertojen voimakkaan mausteisiin tuoksuihin, jotka lumosivat moniulotteisuudellaan. Nämä viinit sopivat hyvin niin grillattujen pihviuen, täyteläisten pastojen kuin pidempään kypsytettyjen juustojen kera.

Pääsimme kokeilemaan viinejä myös ruuan kanssa. Pöydästä löytyi lehmänmaidosta, lampaanmaidosta, puhvelinmaidosta ja vuohenmaidosta tehtyjä juustoja; Parmigiano Reggiano, Pecorino Romano , Mozzarella di Buffala ja vuohenmaitojuustovalikoima. Lisäksi makupareina  kokeilimme parmankinkkua, maksapateeta,viikunahilloa,  tomaaattia, omenaa sekä Hakasen leipomon uutta täysjyväpatonkia. Viineihin sai täysin uutta ulottuvuutta ruualla ja totesimmekin että nämä viinit kaipaavat ruokaa rinnalleen.

Maistoimme vertikaalissa Barbera D’Asti DOCG Superior Sichivej vuosikerrat 2001, 2003, 2007, 2009, 2010 ja 2012. Kukin löysi eri vuosikerroista erilaisia ominaisuuksia, mutta totesimme yhdessä että vuosikertojen keskinäiset erot olivat todella selkeät, vanhimman vuosikerran ikääntyneen pehmeästä mausta nuorien vuosikertojen vielä kovaan suutuntumaan. Myös tuoksuissa löytyi selkeitä eroja vuosikertojen välillä. Vuosikerta 2009 keräsi eniten ykkössijoja, nousten illan voittajaksi. Jaetulle hopealla pääsivät vuosikerrat 2001, 2003 ja 2007.

img_0944Loppuillasta keskustelu soljui mukavasti eri aiheissa, mm. Trumpin ikävien toimien vaikutuksista amerikkalaisiin viinitiloihin. Mukavan lämminhenkisen illan päätteeksi suuntasimme tyytyväisinä kotia kohti. Kiitokset Jukalle, olipa KIVAT kokoontumispaikka.

 

 

Olli Heikkilä

Viiniritareiden tasting Töölössä

Yksi Gentle Lady, kahdeksan Ritariveljeä ja kunniavieraana Yhdysvaltain suurlähettiläs Charles C. Adams Jr. vaimonsa Veran kanssa kokoontuivat Etu-Töölössä maistelemaan Jukka Tapiovaaran  viinikaapin löytöjä.

Tervetuliaismaljana maistelimme Dom Perignon 2002. Viiniritareiden tasting 081015Kauniisti kellertynyt, pienikuplainen, hieno, hieman hento, mutta  upeaa paahtoleipää maussa. Domppa  sai meiltä todella hurmaavia lausuntoja. Ritarit olivat  yhtä mieltä, että tällä samppanjalla voitaisiin jatkaa vaikka koko ilta. Valitettavasti tätä herkkua oli vain yksi pullo. Huippuasiantuntijat  ovat pisteyttäneet nauttimamme Dompan 98 – 96 pisteellä ja viineistä kaiken tietävän Robert Parkerin mielestä se on toistaiseksi tämän vuosisadan paras Domppa.

Siirryimme ruokasalin pöydän ääreen nauttimaan punaviineistä, jotka olivat eri puolilta maailmaa. Ensimmäinen maistamamme oli Antinorin Tignatello 2012. Tämä nuori Super-Toscana ei ollut vielä läheskään valmis, mutta olen pitkään halunnut tutustua tähän viiniin. Viini oli hankittu Viiniritarien Tallinnan maistelumatkalta juuri tätä iltaa varten. Viini on sekoite: Sangiovese 80%, Cabernet Savignon 15% ja Cabernet Franc 5%. Se on arvostettu 95 pisteen viiniksi, jonka odotetaan kypsyessään vielä kehittyvän. Viinin väri oli tummanpunainen, vielä hiukan sinertävä. Tuoksu oli voimakas, kukkaa, marjoja ja mausteita. Maku oli voimakas, nuori mutta hyvin tasapainoinen, 14 kk tammitynnyrissä on pehmentänyt tanniinit  ja  hapot.

Toisena punaviininä oli Torresin Salmos 2010. Viini on Priorat-  alueelta, Barcelonan eteläpuolelta. Alue on Espanjassa kuluttajien keskuudessa  tällä hetkellä erittäin suosittu. Viini on sekoite Carinena, Garnacha ja Syrah -rypäleitä. Viini on voittanut useita palkintoja ja saanut pisteytyksiä 94 -92 väliltä. Tastingissa todettiin hyvin tummanpunainen väri  ja tuoksu oli mineraalinen. Lasin reunalle jäi hyvin öljyinen laskeuma. Ranskalaiset tammitynnyrit olivat hienosti pehmentäneet vielä nuorta, mutta jo valmista viiniä. Voimakkaat jälkimaut kielen takaosassa yllättivät positiivisesti. Maistaessa löytyi hilloa, mausteita ja paahteista jälkimakua.

Kolmantena viininä oli Baron Philippe de Rothschild, Baron Carl 2008. Viiniritareiden tasting 081015Saint-Emilionin alueen punaviini, joka on tehty kunnioittamaan vanhan viinitilan perinteitä ja muistuttamaan mistä suvun vauraus on alkujaan lähtenyt, 1700 -luvun jalokivikaupasta. Rypäleet: Merlot, Caberne Sauvingnon ja Cabernet Franc. Viini oli väriltään kypsän punainen, hieman ruskeaan jo  taipunut, ei täyteläinen väri. Tuoksussa oli hyvin kevyt suklaa. Viini oli testimme pettymys, vai olivatko odotukset liian korkealla. Hento maku ja kovin lyhyt,  olikohan viinimme päässyt matkallaan väljähtymään, koska oli saanut testeissä kuitenkin 92 pistettä.

Neljäntenä oli Chilen Maipo Valley -alueen Tarapaca, Last Edition 2005, Private Reserve.  Maipon laakso on Keski-Chilessä, lähellä pääkaupunki Santiagoa  Andien vuorten kupeessa, joka on vanhaa ja erittäin arvostettua viinialuetta. Viini on sekoite jossa rypäleet ovat Cabernet Sauvignon, Merlot ja Syrah. Tastingissa lasiin kaadettiin erittäin tummanpunaista juomaa ja tuoksu oli poikkeuksellisen voimakas, herukkaa hyvin hedelmäisenä. Upea ensivaikutelma ennen maistoa. Eikä maistaminenkaan tuonut pettymystä: täyteläinen, voimakas, nokkosta. Herukkaisuus säilyi pitkässä jälkimaussa. Viini on pisteytetty 94 pinnalla, eikä mielestämme turhaan.

Illan viinistä ei ollut epäilystä – Dom Perignon! Punaviineistä parhaaksi arvioitiin hieman yllättäen Torresin Salmos 5 äänellä ja toisena Tarapaca 3 äänellä. Liekö odotukset olleet liian korkealla Tignanellon kohdalla.

Maistelujen lomassa napostelimme erilaisia juustoja vaalean leivän ja  rypäleiden kera. Tunnelma oli rento ja puheensorina täytti huoneen. Suurlähettiläs osoittautui todelliseksi viinin asiantuntijaksi. Hän lupasi järjestää amerikkalaisten viinien maistiaiset ritareille lähiaikana lähetystössään.

Jukka Tapiovaara

Viiniritarit maistavat väkevöityjä viinejä

Väkevöidyt viinit -maistamistilaisuus pidettiin viiniritari Petri Löppösen
La Fiesta -ravintolassa.

Raadin arvosteltavana oli kuusi eri viiniä Portugalista, IMG_5662Espanjasta, Italiasta ja Ranskasta. Väkevöityjä viinejä valmistetaan myös paljon muualla maailmassa samaan tyyliin, kuten Etelä-Afrikka ja tuottaja KWV, ja edessämme oli vain pieni otos saatavilla olevista vastaavista viineistä – ja hyvin lyhyt oppimäärä väkevöityihin viineihin.

Maistelussa olivat seuraavat viinit: Madeira, Port, Sherry, Banyuls, Marsala ja jokerina viini Dourosta, jonka pohjana oli Moscatel -rypäle.

Ensimmäinen katsaus viinien makuun ja tyyleihin osoitti sen, että osallistujat eivät olleet juurikaan perehtyneet aikaisemmin ko. viineihin ja erittely eri tyyleihin osoittautui kohtuullisen vaikeaksi. Viinien valmistustavat ovat periaatteessa hyvin samanlaiset. Vaihtelevuutta tulee erilaisista kypsytyslämpötiloista ja kypsytysajoista tynnyreissä sekä sekoitusmenetelmistä.

Sherry (Palo Cortado), joka oli kuivemmasta päästä, erottui selvästi muista viineistä kuivuuden ja suolaisen arominsa vuoksi. Suolaisuus johtaa juurensa meren ilmaston vaikutuksesta Jerezin viinialueeseen ja siitä, että viini ei pääse hapettumaan tarpeeksi tynnyrikypsytyksen aikana, kuten  Oloroso -viineissä. Sherry jäi myös raadin arvosteluissa viimeiseksi, ainakin siitä syystä, että juustot ja suklaa eivät juurikaan toimineet kyseisen viinin kanssa.

Muut makeammat viinit olivat taas paikallaan juustojen, pähkinöiden ja tumman suklaan kanssa. Viinit olivat hintaansa nähden kohtuullisia ostoksia ja joulupöytään hyvin soveltuvia jälkiruokien kanssa. Port, Madeira ja Marsala olivat tyyliltänsä ja oranssinruskean värinsä puolesta ehkä eniten samankaltaisia tässä setissä, joskin Port näistä elegantein. Banyuls erottui selvästi tummanpunaisen värinsä ja viinillisyytensä vuoksi muista viineistä. Jokeri, Mural de Favaios, tyyliltään hedelmäinen ja kukkea, oli raadin valinta kokonaisuutena arvioituna, ehkä erottavimpana tekijänä hinta-laatusuhde.

Viinit:IMG_5661
– H & H Madeira Malvasia 10 YearOld, Portugali
– Kopke 20 Years Old Tawny, Portugali
– Dos Cortados Palo Cortado, Espanja
– Chapoutier Banyuls Rimage 2013, Ranska
– Martinez Marsala Superiore Riserva Dolce, Italia
– Mural de Favaios, Portugali

Viinien kanssa maistoimme Valion uutuuksia Keisarinna ja Juhla -juustoja, cashew-pähkinöitä ja Fazerin tummaa suklaata.

 

Kellarimestari.

Viiniritarit maistelemassa aluevesillä ja Tallinnassa

Yksitoista rohkeaa osallistui maisteluseminaariin Viking XPRS-laivalla sekä viinitkotiin.com -myymälässä Tallinnassa.

Aloitimme laivan ennakkotilausvalikoiman maistelun ehkä aavistuksen makeahkolla espanjalaisella 100 % riesling-viinillä Torres Waltrau 2013. Seuraavaksi matkasimme Etelä-Afrikkaan Nederburgin tilan The Anchorman viiniin, joka on chenin blanc vuosimallia 2012. Punaviinipuolella päädyimme seuraavaan maistelujärjestykseen: australialainen Wolfplass Winemakers Selections -sarjan kahden rypäleen punaviini, rypäleinä Cabernet Sauvingon ja Merlot 2012. Seuraava viini pysyi samalla mantereella, Hardys tuottama Oomoo joka on 100 % Shiraz ja samoin 2012, kolmanneksi maistoimme jo monelle tuttua argentiinalaista Norton tilan Privadaa 2011, rypäleinä Malbec, Cabernet Sauvingon ja Merlot. Viimeinen viinivalintamme oli italialainen Tommasi Ripasso Valpolicella 2013.

Raatimme totesi viinien olevan suhteellisen nuoria ja voinemmekin odottaa viisi vuotta ennenkuin maistamme seuraavan kerran, silti raatimme löysi parhaimman viinin, joka oli argentiinalaisen Nortonin Privada.

Seuraava maistelu odotti saavuttuamme Tallinnan satamaan, siirtyminen tapahtui ripeästi viinitkotiin.com myymälään. Tilaisuuteen sopivalla tavalla avasimme Champagne F. Vallois Cuvee Vielle Vigne ”Les Falloises” 2005 Blanc de Blanc (100 % Chardonnay) magnum pullon ja pienten välipalojen myötä nautimme shampanjaa samalla tutustuen myymälän tarjontaan.

Viinejä esitteli ”kallion tyttö” eteläafrikkalainen Violetta Teetor erittäin laajalla osaamisella, minkä kuulijakunta havaitsi heti kun Violetta sai suunvuoron.

Aloitimme kolmella valkoviinillä, ensimmäisenä Ken Forresterin Old Vine Reserva Chenin Blanc 2013, joka on saanut Tim Atkinsin MW 91/100 pistettä ja Plattersilta 4/ 5 tähteä. Seuraavaksi nautimme Sadie Familyn Skurfbergin 2013, jonka Parker oli arvioinut 93 pisteen arvoiseksi, rypäle on 100 % Chenin Blanc. Valkoviinit päätimme Ken Forresterin 2013 Sauvignon Blanciin. Raati totesi shampanjan parhaaksi valkoisten rypäleiden osalta.

Huuhtelimme lasit ja siirryimme viiden punaviinin kimppuun. Kanonkop Kadette 2012 on neljän rypäleen viini ja toisena oli Kanonkop Pinotage 2012 (100 % Pinotage). Kolmantena maistoimme Ken Forrester Renegade 2011 ja jatkoimme saman tuottajan Three Halves 2007 viinillä. Viimeisenä arvioimme Sadie Familyn Treinspoor 2012, joka on 100 % Tinta Barocca rypälettä. Raati oli haltioissaan ammattitaitoisen esittelijän kertomuksista. Parhaimmaksi punaviiniksi valittiin viimeiseksi maistettu Treinspoor.

Paluumatkalle olimme valinneet Á la carte -ravintolan, jossa nautimme niin ruokia kuin juomia. Palaute matkanjärjestäjälle oli niin positiivinen, että mahdollisesti uusimme matkan ensi kesänä.

Viiniritarit tutustuivat Viinimestarit.com viineihin

Viiniritarit kutsuivat Matti Sieväsen Tampereen Vinoteekkiin esittelemään toimintaansa ja viinejään.

Illan teemaksi oli valittu Toscana, mutta muutamalla pienellä yllätyksellä. Alussa Matti kertoi hieman Italian ja Toscanan punaviineistä yleensä, jonka jälkeen viinit maisteltiin puolisokkona eli tiedettiin, mitä viinejä oli muttei järjestystä. Joukossa oli neljä Sangiovesea, yksi Super-Toscanalainen (Cabernet Sauvignon & Merlot) ja pakettia sotkemassa yksi Cote-du-Rhone (GSM). Sangioveset koostuivat kahdesta Brunellosta, Rosso di Montalcinosta ja Vino Nobile di Montepulcianosta. Vaikka viinit tiedettiin, niiden tunnistaminen oli yllättävän vaikeata. Jopa Cotes du Rhonen erottaminen joukosta oli haastavaa.

Kattaus oli varsin toimiva ja osoitti toscanalaisten viinien korkeanTasting Toscana_Viinmestarit.com_02 tason. Esimerkiksi Le Casalten Vino Nobile (WS 92 pistettä) oli tässä joukossa keskinkertainen viini. Brunellot olivat hienostuneempia ja moniulotteisempia. Lisäksi Bariccin ja SanCarlon välillä oli selvä ero, mikä selittyy sillä että SanCarlo tulee Montalcinon eteläpuolelta ja Baricci pohjoispuolelta. Baricci on myös maultaan mineraalisempi ja valmiimpaa juotavaksi, vaikka molemmat olivat vuosikertaa 2009.

Näiden viinien lisäksi bonuksena oli Scrianin Amarone, jonka täyteläinen, karvas ja aavituksen makea maku hurmasi maistajat. Täydellinen meditaatioviini, jonka kaveriksi sopisi hyvin laadukas sikari.

Maistetut viinit:

Baricci Rosso di Montalcino 2012Tasting Toscana_Viinmestarit.com_01

Baricci Brunello di Montalcino 2009

La Valletta Dimezzo 2010

Le Casalte Vino Nobile di Montepulciano 2010

SanCarlo Brunello di Montalcino 2009

Benedetti Cotes du Rhone Rouge Vieilles Vignes 2012

Scriani Amarone Classico 2010

Viinimestarit.com on Sieväsen vuonna 2000 alkaneesta yhteisostoharrastuksesta syntynyt viinin verkkokauppa. Nettikaupan Matti perusti vuonna 2013, kun määrät oli tulleet liian suuriksi harrastustoiminnaksi. Viinimestarit on erikoistunut pieniin eurooppalaisiin perhetiloihin ja tarjoaa kohtuuhintaisia laadukkaita viinejä. Valikoimista löytyy Euroopan huippualueiden viinejä kuten esimerkiksi Aloxe Cortonia, Amaronea, Baroloa, Brunelloa, Chablista ja samppanjaa. Viinit toimitetaan Suomeen kerran kuukaudessa kuljetuskustannusten optimoimiseksi ja valikoima vaihtuu kuukausittain, sama viini on tyypillisesti valikoimissa kaksi kertaa vuodessa. Viinimestareiden valikoimassa on 30 eri tilan viinejä yhteensä yli 200 erilaista. Lisäksi valikoimassa on huippulaatuisia oliiviöljyjä ja balsamicoja.

Viiniritarit maistavat Undurragan viinejä

Viiniritarit viettivät viihtyisän viini-illan Beverage Partners Finlandin vieraina yhtiön uusissa tiloissa Helsingin Sörnäisissä, isäntänä toimi Jyrki Tarvonen ja aiheena olivat chileläiset Undurraga- talon viinit.

UndurragaEnsimmäinen trio uunista ulos: Alkosta löytyvät 428147 Santiago 1541 Syrah-Cabernet-Malbec ( 7,77) ja Santiago 1541 Gran Reserva Cabernet- Syrah-Malbec (9,75) sekä sisarensa tilausvalikoimasta löytyvä 953347 Santiago 1541 Sauvignon Blanc. Perus-Santiagojen todettiin olevan keveitä, mutta maukkaita, jopa viinillisiä. Gran Reserva antoikin sitten maistajalleen hienon ja täyteläisen kokemuksen. Perusviinien käyttötarkoitusta tarkennettiin aina onkikaverista väkivaltavideon kanssa nautittavaksi.

Toinen pari uunista ulos: Undurraga Carmenere 005584 (7,98) ja Undurraga Gewürtztraminer 945917 (9,22), joiden todettiin olevan täyteläisempiä ja sopivan hyvin monenlaisten ruokien kanssa, Jyrkin vinkkinä mm. itämaiseen keittiöön.

Kolmas pari uunista ulos: Maistettiin Aliwen Pinot Noir 913667 (9,73) ja Aliwen Sauvignon Blanc 952237 (9,73) Viinit ovat hyväntekeväisyysviinejä, joiden myynnistä Undurraga maksaa tietyn osan Chilen Mapuche-intiaaneille heidän kulttuurinsa ylläpitoon. Viinien todettiin olevan varsin hyviä ja sopivan monenlaisten liha- ja kalaruokien kanssa.

Neljäs pari uunista ulos: Eli chileläiset erikoisuudet, hyvin pienellä viljelyalalla kasvatetut TH. terroir hunter-viinit. Viinien tarvitseman ympäristön etsiminen alkaa satelliittikuvista, joista haetaan maaperän kalkkikiveä sekä rautaa, joka takaa maaperän huokoisuuden. Viiniköynnösten juuret tunkeutuvat veden perässä syvälle maaperään, jolloin juuriin saadaan lisää pinta-alaa saalistamaan oivia makuja, jotka päättyvät valmiiseen tuotteeseen. Maistellut viinit, T.H. Carmenere sekä T.H. Riesling ovat tällä hetkellä ainoastaan ravintolamyynnissä, joten kun valitsee seuraavan kerran mukavaa ruokapaikkaa, kannattaa katsoa viinilistaa tarkkaan. Viinien ostohinta on 16-17 euron luokkaa. Viinit ovat jo huomattavasti voimakkaampia kuin normaalit Chilen viinit, joten ruokakin tulee olla vahvempaa. Tuhdit lihat, kenties jopa riista, ovat kokeilemisen väärttejä.

Lopuksi nautimme Undurraga- viinitalon lippulaivapunaista Altazoria, joka on sekoite viinimestarin keräämistä kaikkein parhaista rypäleistä. Viinin todettiin maistuvan jalolle, mutta hinta-laatu suhde jäi askarruttamaan.

Maisteltuja viinejä oli paljon ja osallistujiakin peräti 15, joten mieliviinien nimeäminen oli haastavaa kun mielipiteet hajosivat. Valkoviinien osalta T.H. Aliwen Riesling ja Undurraga Gewürtztraminer saivat tasavahvan kannatuksen, mutta myös Santiago Sauvignon Blanc löysi ystävän. Punaviineissä puolet äänistä keräsi Santiago Gran Reserva, muutamia hajaääniä saivat Undurraga Carmenere ja Altazor.

Ilta oli erittäin onnistunut ja Undurragan viinitalon laaja tarjonta tuli kerralla tutuksi.

Jyrki Tarvonen

Viiniritarit maistavat Burgundin viinejä

Viiniritarit kokoontuivat Helsingin Burgunditasting 10-2013Kirjaklubille maistelemaan viinejä Burgundista ensin paljaaltaan ja sitten kahden erikypsyysasteisen Gouda-juuston kanssa.

Tastingiin oli valittu kuusi viiniä (maisteltu tässä järjestyksessä):
• Beaujolais-Villages Cuvée 3 Fleurs
• Albert Bichot Fixin
• Vincent Sauvestre Savigny-lès-Beaune 1er Cru Les Peuillets
• Château de Mercey Maranges 1er Cru Les Clos Roussots
• Domaine Daniel Rion & Fils Nuits St Georges Les Lavieres 2006
• Benoit Germain Aloxe Corton 1er Cru Les Vergots 2005
Näistä neljää ensimmäistä on saatavissa myös Alkon valikoimista.

Yleisesti viineistä todettiin, että hinta korreloi melko selkeästi maisteltujen viinien tasapainoisuuden kanssa. Tosin todettiin myös, että osassa lisähinnalle ei välttämättä ole perusteita, eli jos hinta tuplaantuu, niin viinin laatu ei samalla nousekaan tuplaksi. Yleisesti miellyttävin viini oli maistelijoista Domaine Daniel Rion & Fils Nuits St Georges Les Lavieres 2006.

Maistellut viinit ovat kaikki melko hapokkaita. Beaujolais-Villages Cuvée 3 Fleurs ja Albert Bichot Fixin tuntuivat suussa hieman epätasapainoisilta. Näistä tunnistettiin makuina karpaloa ja puolukkaa. Albert Bichot Fixin jätti suuhun hieman santapaperin tunteen.

Vincent Sauvestre Savigny-lès-Beaune 1er Cru Les Peuillets oli jo selkeästi kehittyneempi ja tasapainoisempi viini edellisiin verrattuna, kuten myös Château de Mercey Maranges 1er Cru Les Clos Roussots, joka kirvoitti eräältä osallistujalta kommentin ”vähiten paha tähän mennessä”. Kumpikin viini on kypsytetty tammitynnyreissä 12 kk (Les Peuillets) ja 18 kk (Les Clos Roussots), ja se myös näkyy ja tuntuu viinien hapokkuuden ja kirpeyden tasoittumisena miellyttäväksi yhdistelmäksi, joka jättää tilaa viinien hienonhienolle mausteisuudelle.

Domaine Daniel Rion & Fils Nuits St Georges Les Lavieres 2006 oli tastingin osallistujien selvä suosikki. Viini on hyvin tasapainoinen ja pehmeä. Mausta voi aistia marjaisuutta, karpaloa ja kirsikkaa. Hapokkuus on loiventunut. Hyvin miellyttävä viinituttavuus.

Benoit Germain Aloxe Corton 1er Cru Les Vergots 2005 on täyteläinen, ja myös tässä viinissä on hapokkuuden ja kirpeyden terävin kärki saatu loivennettua tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. Viinistä voi aistia mausteisuutta.

Pelkän viinin maistelun jälkeen otettiin mukaan kaksi eri kypsyysasteen Gouda-juustoa, toinen vuoden vanha Old Amsterdam ja toinen kaksi vuotta kypsytetty Reypanaer VSOP. Nyt viinien hapokkuus muuttui tasapainoksi, ja varsinkin Vincent Sauvestre Savigny-lès-Beaune 1er Cru Les Peuillets loikkasi aimo harppauksen ylöspäin. Kaikki viinit osoittautuivat erinomaisiksi voimakkaan viinin kavereiksi. Rasvainen, voimakas juusto tasapainottaa sopivasti viinin hapokkuuden, ja tastingissa kävi selväksi, miksi ranskalaiset ovat voimakkaiden juustojen ystäviä.

Viiniritarit maistavat Viognier-viinejä

Kauniin syksyisen illan saattelemana 4 urheaa ritaria saapui paikalle kohtaakseen Viognierit ja tehdäkseen selvää savulohesta ja juustoista!Viognier tasting

Aivan. Viognier -tasting ei todellakaan ollut menestys osanottajien määrään katsoen, johtuiko se sitten siitä että suurin osa toipuu  vieläkin huumaavasta Gaala -illlasta? No, niin tai näin, illan kulkua se ei luonnollisesti haitannut, vaan aloitimme illan kuohuvalla Santa Julia  Sparkling Brutilla, joka osoittautui mainioksi illan avaajaksi ja Viognier -esitelmän seuraksi. Esitelmän jälkeen maistoimme sokkona  neljää puhdasta Viognier -viiniä, Yalumba Eden Valley Viognier, Torres Las Mulas Viognier (luomuviini), Santa Julia Viognier (luomuviini) ja  Domaine des Grandes de Mirabel (luomuviini).

Kuten evp Komentajamme oivasti totesi, niin viineistä tuoksahti  ilmoille, ilman viinin pyörittämistä lasissa, hienoinen sukkahiki!  Senköhän vuoksi ei ko. viiniä ole hienoimmissa illanistujaisissa pöytään otettu? Onneksi kuitenkin viinien aromikkaat tuoksut tulivat esiin viiniä pyörittäessä, Santa Juliasta pystyi aistimaan jopa viettelevää  makeutta ja parfyymisyyttä, Las Mulasissa sitruksen aromeja, Yalumbassa kukkaa ja de Mirabelissä hentoa kypsän hedelmän tuoksua. Viinien mausta löytyi mm. sitruksisuutta, tammisuutta ja hieman alkoholisuutta. Huolimatta pienestä sukkahien aromista, puhtaat Viognier -viinit ovat  hyvin potentiaalisia ruokapöydän juomia, kuten myös aperitiiveinä. Puhtaista Viogner -viineistä tullaan vielä kuulemaan lisää ja sen maine mainiona rypäleenä kasvanee, sillä yhä useampi tuottaja tänä päivänä viljelee rypälettä ympäri maailmaa.

Parhaan viinin maininnan tässä valikoimassa sai Torresin Las Mulas,  luomuviini Chilestä, joka ei välttämättä ollut paras pelkästään nautittuna, mutta vasta kalan (hunaja-sinappi lämminsavulohi, Nygren) ja juustojen (Gouda ja Tilsit, Juustosoppi) jälkeen, kokonaisuutena arvioiden. Heikoimmaksi tuomittiin aussituottaja Yalumban Viognier. M.  Chapoutierin de Mirabelin hinta(17,04€) -laatu suhde ei ollut välttämättä ihan kohdallaan. Kumma juttu. Olihan kyseessä sentään Ranskalainen viini.

Viiniritarit arvioivat Lindbohm&Partnersin viinejä

Viiniritarit maistoivat 16.11 Vinoteekissä ranskalaisia, uusi-seelantilaisia ja australialaisia viinejä Viiniritarien tasting 16.11.2012sekä jälkiruokaviinejä Italiasta ja Portugalista Heikki Lindbohmin vetämässä tastingissä. Yhdistimme tällä kertaa myös maistelupaloja  kuhunkin viiniin, jotka tarjosi Makujen Laguuni.

Mud House, Beaucharme Chardonnay, Blondel ChampagneAloitimme Blondel Champagne:lla jonka kanssa oli tarjolla kylmäsavulohta majoneesimätitahnalla, jotka sopivat loistavasti yhteen. Blondelin hinta/laatu-suhde on hyvä.

Seuraavaksi siirryimme valkoisiin: Louis Max Beaucharme Chardonnay 2011, jonka seurana graavilohta. 100% chardonnay toimii myös perunalimpun ja graavilohen kanssa. Viinin etiketin on kauniisti kokonaan käsin piirtänyt Louisin vaimo. Mud House Sauvignon Blanc 2011, palkittu viini jota testasimme samoilla maistelupaloilla kahdella tapaa. Totesimme makujen yhdistelmien olevan hyvin sopusoinnussa viinin kanssa.

Punaisista Waipara Hills Pinot Noirin 2011  kanssa oli tarjolla hirvenjauhelihapullia, joiden kanssa pinot noir oli hyvin tasapainossa. Kannattaa tutustua mainioon viiniin, joka on  joulukuun uutuus Alkoissa. Hugh Hamilton Cabernet Sauvignon 2010 (100% Cabernet Sauvignon, 14,5%) on todella täyteläinen austraalialainen viini, joka sopii hyvin mm. riistan kanssa. Maistoimme viiniä hirvenpaistin kaverina ja tämä oli nautinnollinen yhdistelmä. Jos tarjoat jouluna hirvenlihaa niin kannattaa varata tätä viiniä joulupöytään.

Jälkiruokaviinien seurana oli sitruunainen juustokakku, jonka kanssa vaalea makea portviini Krohn Lagrima (sokeri 140g) sopi erinomaisesti. Toisena jälkiruokaviininä on uutuus Italiasta, Domini Veneti Recioto Della Valpolicella Classico 2010, jolle Pekka Suorsa antoi pisteet 90/100 (Viiniopas 2013). Todella hyvä recioto, joka sopi erinomaisesti myös juustokakun kanssa.

Lämpimät kiitokset Heikki Lindbohmille miellyttävästä nautinnollisten viinien esittelystä. Kaikki tuotteet ovat saatavana Alkosta. Lisätietoa osoitteesta www.lindbohm.com

Sami Jokinen

Viiniritarit arvioivat urheilijatähtien viinejä

Innokas ja tiedonjanoinen joukko viiniritareita ja muutamia vierailevia kirjaklubilaisia, jotkut molempia, kokoontui 7.11. Kirjaklubin viihtyisiin ja (mutta) sikarintuoksuisiin tiloihin Helsinkiin maistelemaan kuuluisien urheilijoiden omistamien viinitilojen tuotteita. Viime vuosina viiniharrastuksesta näyttää tulleen muoti-ilmiö menestyneiden ammatti-urheilijoiden parissa.  Johdattelijanamme oli tähänkin aihepiiriin perin pohjin perehtynyt Timo Jokinen.

Timo aloitti kertomalla ensin Viiniritarien taustasta ja toiminnasta, jonka jälkeen pääsimme varsinaiseen aiheeseen.  Maisteltavana oli neljä valkoviiniä ja neljä punaviiniä seuraavilta tiloilta:

– Jarno Bianco Colline Pescaresi IGT 2008 – Jarno Trulli, formula 1
– Arnold Palmer Chardonnay 2009 – Arnold Palmer, golf
– Montona Reserve Chardonnay 2007 – Mario Andretti, formula 1 ja NASCAR
– Wayne Gretzky Chardonnay 2007 – Wayne Gretzky, jääkiekko
– 2007 Cabernet Merlot – Mike Weir, golf
– Triple OvertimeBarossa Playmaker Reserve Shiraz 2005 – Igor Larionov, jääkiekko
– Clos du Hermitage 2005 Cotes du Rhone – Jean Alesi, formula 1
– Ernie Els Proprietors Blend – Ernie Els, golf

Kaikki nimet lienevät tuttuja urheilua vähemmänkin seuranneille. Yhteinen nimittäjä urheilun saralla on ollut menestys, ihan samaa ei voi sanoa viineistä. Jotkut herroista ovat paneutuneet intohimoisesti ”kakkoslajiinsa” kuten Jean Alesi, toiset ovat tyytyneet pienempään rooliin. Esimerkiksi Wayne Gretzkyn tilalla ainoastaan kasvatetaan rypäleitä, itse valmistukseen käytetään muita viinitaloja vaihtelevalla menestyksellä. Valtaosa tiloista on suljettu eli tavallisella kuluttajalla ei ole niille pääsyä eikä useimpia viinejäkään ole yleisessä myynnissä.

Mielipiteet viineistä kävivät yksiin. Valkoviineistä kolme edusti raskaan oloista amerikkalaista chardonnay-suuntausta, Trullin Trebbiano oli kevyehkö, mutta maukas arkiviini. Parhaaksi arvioitiin Mario Andrettin viini, selkeä peränpitäjä oli Wayne Gretzkyn viini, liekö johtunut intohimon puutteesta vai usein vaihtuvista valmistajista.

Punaviineissä taso oli korkeampi ja kisa tasaisempi. Ernie Elsin sekoitus (Cabernet Sauvignon 55%, Shiraz 22%, Merlot 8%, Malbec 5%, Petit Verdot 5%, Cabernet Franc 5%) sai ihastuneen vastaanoton, kerrassaan loistava viini. Lähelle pääsi Jean Alesin laadukkaan tuotannon edustama sekoitus Grenache/Syrah/Mourvedre.

Maistelun lomassa käytiin vilkasta keskustelua monista viiniköynnösten kasvatukseen ja viinin valmistukseen liittyvistä aiheista. Todettiin Aasian, erityisesti Kiinan, nopeasti kasvava rooli niin kasvatuksen, tuotannon kuin kulutuksenkin saralla, puhumattakaan mittavista investoinneista huipputiloihin. Viiniköynnösten jatkuvan jalostamisen ja kloonaamisen johdosta kasvatus ja valmistus on tullut mahdolliseksi Aasian kuumissa ja kosteissa olosuhteissa. Toisaalta viinikulttuurin raja on liikkumassa myös pohjoisen viileämmille alueille.

Luomutuotanto ja luomuviini käsiteltiin laajasti ja vaikutti siltä, että asia kyllä koettiin jaloksi, mutta epäiltiin mitä kaikkea luomun varjolla kuluttajille tarjotaan. Luomua koskeva lainsäädäntö ja säännökset poikkeavat merkittävästi maasta ja jopa alueesta toiseen. Monien mielestä luomuviinien makukaan ei usein pärjää perinteiselle viinille.

Tilaisuus oli kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut ja osallistujat poistuivat tahoilleen uusien viinielämysten ja karttuneen viinitiedon kera paitsi ne, jotka jatkoivat iltaa havannalaisten ja avec -juomien parissa.

Ilkka Eskola

Viiniritarit arvioivat Karibian rommeja

Kaikkihan tuntevat konjakit ja viskit? Niitä on sekä hyviä että erinomaisia. Myös calvadosit saavat toiset innostumaan. Näin kerran asiakkaan ja baarimestarin riitelyn. Syy oli sellainen että asiakkaan pyytämän 20-vuotisen calvadosin tilalla oli tarjoiltu 12-vuotista. Itse en tunnistaisi edes viisivuotiasta calvadosia.

Tislattuja ja tammitynnyrissä ikäännytettyjä ovat kaikki edellä mainitut. Kuten ovat myös rommit. Niitä maistelimme 26. syyskuuta viiniritareiden tasting-tilaisuudessa Pohjolan edustustiloissa.

Rommit valmistetaan sokeriruo’osta käyttämällä ja tislaamalla. Parhainta rommia saa Karibian alueelta. Toki rommia tuotetaan myös muualla jossa sokeriruokoa kasvaa. Mm. Aasiassa voit saada paikallista rommia mutta niiden suhteen voit pettyä pahasti. Euroopassa tehdyt Strohit ja Bozkovit eivät nimestään huolimatta ole rommeja vaan viinoja jotka on värjätty ja maustettu. Sopivat kyllä mainiosti, vain suomalaisten tuntemiin, toteihin. Valkoinen, väritön rommi on alkuaine. Pitkä ja oikea säilytys, yleensä tammitynnyrissä tuottaa mainion lopputuloksen. Joissain menetelmissä rommi ikäännytetään vanhoissa esim. Madeiratynnyreissä. Tähän mausteiseen juomaan lisätään vähemmän vanhaa rommia. Mm Solera-menetelmä on tällainen ja tekee rommista helpon. Aromien syvyys jää kuitenkin puuttumaan ja siksi tämä menetelmä ei ole rommin ystävien suosiossa.

Maistelimme siis Karibian meren ympäristössä valmistettuja kahdeksaa rommia. Pääosa näistä oli espanjalaisen kielialueen rommeja jotka on melko helppo tunnistaa muista alueen tyylisuunnista. Kuuban , Dominikaanisen tasavallan, Venezuelan ja Hondurasin rommit olivat kaikki ns. jatkuvan tislauksen teollisia tuotteita. Säilytysikä ja tapa parantavat vielä alkuperäistä tuotetta. Englantilaisen alueen, Jamaica, Trinidad & Tobago ja Guyana tuottavat melko teräviä ja mausteisia rommeja. Ranskan hallussa olleiden tai olevien alueiden rommipajat ovat pääasiassa pieniä tuottajia. Tislaustyyli siellä on pannutislaus ja se tuntuu maussa. Sikuna ei välttämättä heikennä sikäläisten rommien aromia vaan laajentaa makukirjoa.

Rommit olivat:

El Dorado Demerera, 12 Year Old Rum, Guyana
Flor de Caña Centennario, 12 años, Nigaragua
Appleton Estate, Aged 12 Years, Jamaica
Angostura, Aged 5 Years Premiun Rom, Trinidad & Tobago
Ron Caney, AñejoCenturia, Kuuba
Matusalem Gran Reserva Solera Blended, 12 años, Tehdään nykyään Dominikaanisessa Tasavallassa
Cacique 500, Ron Extra Añejo, Venezuela
J. Bally, Millésime 1997, Martinique

Ankaraa pohdintaa rommien mausta käytiin. Pienen porukkamme suosikki oli Martiniquen kultakimpale, noin 15-vuotias vuosikertarommi. J. Bally.

Rommien makumaalima on lähes pohjaton. Harmi vain ettei Alkosta löydy kovin kattavaa valikoimaa tämän hienon ja kehittyvän juoman parhaimmistosta.

Martti Kenkkilä

Viiniritarit Puumalassa 8-10.6.

Saavuttuamme illalla ryhmällemme kokonaan varattuun hotelliin aivan Puumalan keskustaan, kokoonnuimme aulatilassa, jossa tervetulomaljojen jälkeen nautimme herkullista Puuumalan Lohen kylmäsavustettua lohta sekä monipuolisia viinejä. Yö vanhasta meijeristä muutetussa hotellissa sujui rauhallisesti.

Runsaan buffet aamupalan jälkeen siirryimme Puumalan satamassa meitä odottavaan Kauniiseen Veeraan. Ihailtuamme Saimaan maisemia tunnin ajan laiva saapui Temolan viinitilalle, jossa isäntäpari toivotti meidät tervetulleiksi valkoherukasta tehdyllä kuohuvalla ja vetopasuunaversiolla Nestori Miikkulaisesta, joka oli asunutkin lähellä. Maistelimme tilalla kolmea viiniä: Santeri, Liehtalan Jallu ja Niiniviini. Tilan viinit olivat puhtaita ja raikkaita marjaviinejä ja myös erittäin kuivia viinejä löytyi valikoimasta. Lounaaksi nautimme aamulla pyydystettyjä muikkuja paistettuna perunamuusin kera.

Satamasta siirryimme Puumalan lohen tiloihin, jossa Timo Hagman kertoi kiinnostavasti lohen kasvatuksen ja jalostuksen eri vaiheista. Tutustuimme mm. kalojen syöttämiseen, käsittelyyn ja kylmäsavustukseen. Puumalan Lohi on ainoa suomalainen lohenkasvattamo, jonka altaat ovat virtaavassa vedessä ja mm. tästä johtuen kalan laatu on ihan omassa luokassaan. Vierailun jälkeen Timon tyttäret kyyditsivät meidät Timon ja Heidin mökille, jossa nautiskelimme hyvästä seurasta, seurapelistä, savusaunasta ja Saimaan kirkkaasta uimavedestä. Mökillä nautimme alkupaloiksi Timon savustamaa lämminsavulohta salaatin kera, jonka jälkeen siirryimme jatkamaan päivällistä Satama-ravintolaan, jossa ilta sujui vauhdikkaasti. Äänekäs seurueemme Per Vitem! Ad Vitam! –huutoineen herätti varmasti huomiota ravintolassa, mutta puumalalaiset suhtautuivat meihin rauhallisesti.

Kellon lähestyessä puoltayötä kävelimme vieressä sijaitsevan Puumalan sillan sky baariin, jonka private vip-tilaisuudessa meidät yllätettiin Colinin sampanjalla sekä Carelian aidolla suomalaisella kaviaarilla, joiden kera auringonlasku tuntui tosi upealta. Aamuyöstä palasimme huoneisiimme ja aamulla lähes virkeinä suuntasimme kohti kotia.

Kiitokset Timolla ja Heidille erinomaisesti suunnitellusta ja isännöidystä viikonlopusta ohjelmineen ja tarjoiluineen. Kaikki Puumalan puolesta – toivottavasti pääsemme vielä uudestaan Puumalan kesään!

Osallistuimme myös samaan aikaan Steve de Longin järjestämään The Wine Century Club’s 7th Birthday Tastingiin maistamillamme rypäleillä: Riesling, Chardonnay, Pinot Gris, Grenache, Pinot Noir, Inzolia, Tempranillo, Trepat, Garnacha, Pinot Meunier, Muscat ja Sauvignon Blanc.

Olli Heikkilä

Viiniritarien Kreikka-tasting 23.5.2012

Toukokuun tastingtilaisuudessa oli kymmenen veljeä arvioimassa kreikkalaisia viinejä.

Valkoviinejä oli kaksi: Ymnos joka oli raikas kesäviini rypäleinä Vilana 90% ja Trapsathiri 10% sekä toisena viininä mainio Santorini-viini Santorinin saarelta Assyrtiko-rypäleestä. Äänet näiden kahden kesken menivät tasan.

Punaviinejä oli kolme:  vuoden tammitettu Naoussa(Xinomavro 100%) on tyypillinen kreikkalainen viini, kaksi vuotta tammitettu hienostuneempi Grande Reserve Naoussa (Xinomavro 100%) tulee myös Pohjois-Kreikasta kuten edellinenkin viini. Nämä kaksi arvioitiin parina joka Naoussa voitti.

Kolmas viini kreetalainen Skalani olikin omassa sarjassaan, jonka rypälevalinnalla(Kotsifali 50% ja Syrah 50%) mielestämme  kosiskellaan isompaa massaa ostajia eikä viini ole enää puhtaasti kreikkalaisen tyylinen. Skalani arvosteltiin tämän takia omassa luokassaaan.

Jälkiruokaviini oli  St. John Commandaria(Xynisteri 80% ja Mavro 20%), joka on saanut nimensä Johanniittain ritarikunnan ritareilta, jotka tekivät viinin tunnetuksi ristiretkillään ympäri Euroopan. Köynnökset kasvavat Troodos-vuoren vulkaanisessa maaperässä ja rypäleitä kuivataan auringon alla poimimisen jälkeen sokeripitoisuuden nostamiseksi. Sokeripitoisuus oli 220g, joskaan viini ei tuntunut lainkaan näin makealta.  Loistava jälkiruokaviini, joka haastaa tyylikkäästi italialaiset ja espanjalaiset lajitoverinsa.

Illan parhaaksi viiniksi äänestettiin Skalani ja toiseksi parhaaksi St. John Commandaria. Viinien ohella maistelimme maukkaita kreikkalaisia herkkuja: viininlehtikääryleitä, papuja ja salamia, jotka toimivat mainiosti viinien kanssa.

Kiitokset illasta Gavrielides Foodsille. Viinejä löytyy Alkosta ja osa on tilausvalikoimasta.

Sami Jokinen

Viiniritarit Tampereen Viinimessuilla 13-15.4.2012

Viime viikonloppuna Tampereen messu-
keskuksessa järjestetyt kolmipäiväiset viinimessut vetivät ennätysyleisön, kolmipäiväisillä messuilla kävi peräti 26.000 vierasta tavoitteen ollessa 20.000 . Näytteilleasettajia oli yhteensä 57 kpl eri viinintuottajamaista.

Mukana olleiden viinitilojen valinnat, ohjelmat  ja eri tapahtumat olivat Timo Jokisen suunnittelemat ja myös kymmenisen jäsentämme oli messuilla apuna koordinoimassa ja järjestämässä eri tilaisuuksia. Kiitokset vielä heille! Kokemuksia ja yleisöä riittikin niin paljon että monilta syöminenkin pääsi unohtumaan.

Mielenkiintoisia vieraita olivat mm. VIINI-kirjan kirjoittaja André Dominé ja Argentiinan suurlähettiläs Roberto Daniel Pierini. Lukuisissa erikoistastingeissä maisteltiin mm. Francis Ford Coppolan, Dan Akroydin, Sir Cliff Richardsin, Jarno Trullin, Nick Faldon ja Wayne Gretzkyn viinitilojen viinejä, joista suurinta osaa ei ole myytävänä.  Seuraava vastaava messutapahtuma järjestetäänkin 2 vuoden päästä

André Dominé viihtyi erinomaisesti Tampereella. André veti erittäin mielenkiintoisia erikoistastingejä Tampereen Viinimessuilla, kuva The Grenaches of Roussillon -tastingistä. VIINI-kirjan saivat hankittua signeerattuna monet onnelliset viininharrastajat.

Muun muassa näitä kuvassa olevia
viinierikoisuuksia, joita suurinta osaa ei ole myynnissä, oli maisteltavina Tampereen viinimessujen erikoistastingeissä. Kapellimestarina toimi viiniasiantuntija Timo Jokinen.

Olli Heikkilä

Viiniritarien ensimmäinen tasting Helsingissä Kirjaklubilla 14.3.2012

Pääkaupunkiseudun toiminnan aktivoinnissa päästiin siis sanoista tekoihin – peli avattiin 14.3. Kirjaklubilla teemana Cabernet Sauvignon.

Päivämääräksi valikoitui ViiniExpon avauspäivä, koska Tampereen veljet olivat silloin tulossa Helsinkiin. Ajankohta osoittautui loppujen lopuksi pääkaupunki-seudun veljien osalta  epäonniseksi, koska lukuisat matkat ja sairastumiset verottivat isäntien osallistumisen minimiin. Onneksi Tampereelta oli liikkeellä vahva ja asiantunteva edustus.

Teemaksi valitsin Cabernet Sauvignonin, koska rypäle on laajalle levinnyt, paljon käytetty ja eräs omista suosikeistani. Viiniritarien tasting Kirjaklubi 140312Mukaan pääsi yksi viini kustakin maanosasta, kaikki Alkon viinejä, hintahaarukkana 10-25 euroa. Juhlan kunniaksi aloitimme kuitenkin maistelemalla kahta kuohuvaa, toinen edullinen samppanja ja toinen arvokkaampi kuohuviini. Maistelu tapahtui sokkona, kuohuvien osalta tehtävänä oli erottaa samppanja ja kuohuviini toisistaan ja cabernetin osalta tunnistaa Aasian viini sekä se viini, jossa cabernetin osuus oli vain puolet.

Bouché Père&Fils 2002, Ranska
Monge Bruto 2007, Portugali
Pink Floyd Dark Side of the Moon 2007, USA *
Dynasty Jinwangchao 2007, Kiina
Hugh Hamilton the Villain 2009, Australia
Plaisir de Merle 2007, Etelä-Afrikka *
Terrazas de los Andes 2007, Argentiina *
Chateau Gressier Grand Poujeaux 2007, Ranska, CS 50%/Merlot 50%
(* = Alkon tilausvalikoima)

Suosikit löytyivät aika helposti, mutta kaikki tehtävät osoittautuivat yllättävän hankaliksi. Liekö syynä ollut ViiniExpossa hankittu ylikunto vai se, että viinit olivat aika lähellä toisiaan ja punaviinien vuosikertahaarukka suppea. Kuohuvien osalta suosikiksi ylsi Monge, jota kaikki myös epäilivät samppanjaksi. Mitä opimme tästä…

Punaviineistä mikään ei herättänyt suuria tunteita, mutta Hugh Hamilton oli selvä ykkönen ja Terrazas yhtä selvä kakkonen. Muut neljä eivät saaneet yhtään ääntä ja Plaisir de Merleä pidettiin pienenä pettymyksenä. Aasian edustaja Dynasty jäi tunnistamatta ehkä siksi, että se on valmistettu ranskalaisten opastuksella ja henkii eurooppalaisuutta, kelpo viini joka tapauksessa. Jonkin asteinen yllätys oli sekin, että listan kalleinta, Chateau Gressieriä ei tunnistettu sekoitteeksi ja että se ei pärjännyt makutestissäkään.

Kovan päivän ilta päättyi arvoisellaan tavalla eli aidon havannalaisen muheviin savuihin kuubalaisen perinnejuoman saattelemana.

Toivottavasti seuraavilla kerroilla päivämäärät sopivat paremmin kohdalleen, jotta mahdollisimman moni veli myös pääkaupunkiseudulta pääsee mukaan.

Ilkka Eskola

Viiniritarien konjakki-ilta 24.2.2012

Viiniritarit kokoontuivat tällä kertaa erilaisella teemalla maistelemaan brändejä ja konjakkeja kahvin sekä herkullisten Branderin leipomon sacher-leivoksien kera.  Maistelimme ensin verrokkina kolmea brändiä ja sen jälkeen kolmea konjakkia.

Viiniritarien konjakki-ilta 24.2.2012

Maisteltavina brändeistä olivat Garling 7*(Moldovia), Moldavskii aist black aroma flaris’s(Moldovia) ja Raynal VSOP(Ranska). Konjakit olivat Albert Jarraud special reserve, Lexicon VSOP ja Meukow 90.

Sekä brändeissä että konjakeissa havaittiin erittäin selkeitä eroja tuoksun ja maun lisäksi mm. pehmeyden, alkoholimaisuuden ja raaka-aineen suhteen.

Selkeäksi suosikiksi konjakeista nousi Meukow. Brändeistä taas parhaana ryhmämme piti Moldavskii Aistia, jonka alkoholipitoisuus oli mielenkiintoinen 30.

Maistelun lomassa kuulimme myös juomiin liittyviä tarinoita, jotka taustoittivat juomia mukavasti kuten mm.  Moldavskii brändiä tarjotaan Venäjän armeijassa ja että Normandian linnoissa kummittelee.

Ilta oli mielenkiintoinen ja kaavailtiinpa seuraaviksi viinigenren ulkopuolisten maistelujen aiheiksi mm. rommi-, whisky- ja calvados-iltoja. Väkevät juomat ovat suuremmissa määrissä aika haastavia maistettavia, joten keskitymme ehkä kuitenkin lähitulevaisuudessa suosiolla viineihin.