Viiniritarit maistavat italialaisia pientilaviinejä

Lokakuisena keskiviikkoiltana 12.10. kaksitoista ladya, ritaria ja avecia kokoontuivat Helsingissä Classic Wine Cellarsin tiloissa maistelemaan Italian pientilojen tuntemattomia helmiä.

20161012_193904Erityisesti Marchen ja Toscanan alueilta tulleisiin viineihin tutustuttiin alueeseen perehtyneen tuoreen ritarimme Matti Malkamäen johdolla. Suuri osa Matin kellarista kerätyistä viineistä oli sellaisia, joiden tuotannon määristä johtuen samoja vuosikertoja ei todennäköisesti ole enää saatavilla. Ilta alkoi teemaan sopivasta La Pria:n 100% glera-rypäleestä valmistetulla proseccolla.

Valkoviineissä kokeilimme kahden eri alueen pecorino-rypälettä sisältävää viiniä. Aloitimme Vittorini Marche Bianco:lla, vuodelta 2013 (40% pecorino, 10% incrocio bruni, 50% sangiovese). Toisena valkoisena maistoimme toscanalaista Santa Vittoria Grechettoa (85% pecorino, 15% incrocio manzoni), myös vuodelta 2013. Ensin mainittu marchelainen keräsi hyvät pisteet ja päätyi illan viiniä arvioitaessa kolmannelle sijalle.

Punaisissa johtoajatus oli aloittaa puhtaalla Romagnan alueelta tulevalla 100% sangiovesella, Predappio di Predappio Romagna Riservalla vuodelta 2012. Valitettavasti kuitenkin kyseinen viini oli kerännyt vahvasti kellarin aromeja ja todettiin korkkivikaiseksi.

Tästä kokemuksesta jälleen oppineena, siirryimme viipymättä illan mielenkiintoisimpaan vertailuun. Seuraavana oli nimittäin vuorossa kahden samana vuonna tuotetun syrahin vertailu. Ensimmäinen oli toscanalainen Buccia Nera, joka muuten keräsi hyviä arvosanoja, mutta lievästä sameudesta johtuen ei pärjännyt loppuarvostelussa. Paljon paremmin pärjäsi Paolini e Stanfordin Marche Syrah, joka tuli illan viiniä arvioitaessa toiselle sijalle neljällä äänellä.

Viimeisenä maistettavana viininä oli yksi Matin ehdottomista suosikeista. Tämä toscanalainen todella pienen Santa Vittorian perhetilan tuottama Leopoldo vuodelta 2010, on valmistettu vielä melko tuntemattomasta pugnitello-rypäleestä. Pugnitello on yksi ennen ajanlaskun alkua Italian etruskikulttuurin suosimista rypäleistä, joka löydettiin uudelleen 80-luvun alussa. Leopoldosta pidettiin, vaikka rypäle olikin suurimmalle osalle uusi kokemus ja tiukassa illan viinin arvioinnissa se nousi ensimmäiselle sijalle viidellä äänellä.

Tunnelma oli koko illan ajan hyvin lämminhenkinen ja innostava. Illan kruunasi meitä tervehtimässä käynyt emerituksemme Timo Jokinen, joka toi terveisiä ritariveljiltämme Tampereelta.

Matti Malkamäki
Mainokset

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s